Suomi: Neuvottelut jalkaväkimiinoista tulisi aloittaa pikaisesti Genevessä

Halonen saa palautetta Suomen miinakannasta



Ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) myöntää, että Suomen poikkeava kanta jalkaväkimiinoja koskevassa kysymyksessä muihin EU-maihin verrattuna on hankala asia.


- Se tulee jokaisen puheenjohtajan kanssa uudelleen esille. Ei mene viikkoa, ettemme joudu sen kanssa tekemään ihan vakavasti töitä. Se ei ole pikku juttu EU:n sisällä, Halonen sanoi maanantaina Euroopan turvallisuuden foorumin keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Halosen mukaan kukaan muu ei tee miinapäätöstä Suomen puolesta. Suomen on itse arvioitava, millainen painoarvo siihen liittyvillä asioilla on.

Suomi on ainoana EU:n jäsenmaana jättäytynyt ns. Ottawan sopimuksen ulkopuolelle. Pitkälti yli sadan maan allekirjoittama sopimus koskee vapaaehtoista luopumista jalkaväkimiinoista.

Suomi on perustellut kantaansa pitkällä maarajalla ja korvaavien puolustusjärjestelmien kalleudella. Suomen näkemyksen mukaan miinoja koskevat aseriisuntapäätökset ovat tervetulleita, mutta ne pitäisi tehdä sitovalta pohjalta Genevessä.

Halosen mielestä Ottawassa vallinneessa tilanteessa olisi huonoin vaihtoehto ollut se, että Suomi olisi allekirjoittanut sopimuksen ja vasta sitten katsonut, löytyykö asiassa ajan kuluessa jokin toimintamalli.

- Se olisi ollut kaiken vastuullisen puolustussuunnittelun vastaista. En haluaisi myöskään saada sellaista varjoa Suomen ylle, että me allekirjoitamme, vaikka emme tiedä, milloin ratifioimme.

- Siinä mielessä kantin pitää kestää, mutta tämä ei ole vielä ohi mennyt luku, Halonen huomautti.

Työryhmä: Miinoista luovutaan 2010 mennessä

Halonen sanoi olevansa valmis esittelemään ulkoministeriössä istuneen miinatyöryhmän raportin hallituksen pohdittavaksi. Työryhmä on esittänyt jalkaväkimiinoista luopumista vuoteen 2010 mennessä. Niiden korvaaminen muilla puolustusjärjestelmillä maksaisi arvion mukaan miljardeja.

Miinakysymys on määrä ottaa esille perjantaina hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Halonen oli ensimmäinen vieraileva puhuja Euroopan turvallisuuden foorumissa, joka on uusin alan harrastajien ja ammattilaisten keskustelukerho. Sen tilaisuuksissa käsitellään mm. Euroopan integraation turvallisuusulottuvuutta, EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä NATO:a.

Viime syksynä perustetun foorumin puheenjohtajana toimii uutispäällikkö Jyrki Karvinen ja sihteerinä tutkija Teija Tiilikainen.

Suomi: Neuvottelut jalkaväkimiinoista tulisi aloittaa pikaisesti Genevessä

Geneven aseidenriisuntakonferenssi voisi Suomen mielestä ryhtyä neuvottelemaan jalkaväkimiinojen vientikiellosta. Aika miinaneuvottelujen aloittamiselle on nyt otollinen, sanoi suurlähettiläs Markku Reimaa Genevessä tiistaina. Aseidenriisuntakonferenssin tulisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti neuvottelut jalkaväkimiinoista, tähdennettiin Suomen puheenvuorossa.

Ajankohta on otollinen, kun ns. Ottawan prosessissa saatiin sopimus allekirjoitetuksi joulukuussa ja kun YK:n yleiskokous antoi viime syksynä laajan tukensa työn tehostamiselle Geneven aseidenriisuntakonferenssissa. Suomen tavoitteena on edetä jalkaväkimiinojen vientikiellosta vaiheittain niiden täyskieltoon.

Useissa konferenssin puheenvuoroissa on korostettu Geneven aseidenriisuntakonferenssin roolia jalkaväkimiinoista neuvoteltaessa varsinkin siksi, etteivät keskeiset miinoja tuottavat ja vievät maat kuulu Ottawan sopimukseen. Konferenssi aloitti tämänvuotisen istuntokautensa 20. tammikuuta.

Muina mahdollisina aseidenriisuntakonferenssin neuvottelunaiheina on puheenvuoroissa tuotu esille ydinaseisiin käytettävän halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokielto, ulkoavaruuden aseistamisen estäminen sekä ydinaseettomille maille annettavat takuut ydinaseiden käyttöä vastaan. Myös ydinaseriisunta on ollut perinteiseen tapaan esillä konferenssipuheenvuoroissa.

Geneven aseidenriisuntakonferenssissa on 61 jäsenmaata ja päätökset siellä tehdään konsensuksella eli yhteisymmärryksessä. Suomi on ollut jäsenenä vuodesta 1996 lähtien.

STT-IA
6.2.1998


POLITIIKKA -SIVULLE