Uudet EU-jäsenmaat suurin maatalousmullistus

Hemilä: Uudet EU-maat saavat vain vähän maataloustukea


EU:n laajentuessa uudet jäsenmaat saavat yhteisesti rahoitetuksi maataloustukea vain hyvin vähän, korosti maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit) tiistaina Tampereella alkaneessa Agro-Food-koulutustapahtumassa.

EU:n maatalouspoliittiset linjaukset sisältyvät unionin uudistumis- ja laajentumisohjelman Agenda 2000:n maatalousosaan. Agendan maatalousosaa on käsitelty viime kesästä lähtien EU:n maatalousneuvostoissa. Neuvosto on seuraavan kerran koolla helmikuun puolivälissä.

Ministeri Hemilän mukaan Suomi tukee EU:n komission esittämiä yleislinjauksia unionin maatalouspolitiikan uudistamiseksi.
- Yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettaessa on noudatettava tiukkaa budjettikuria, Hemilä painotti.

Suomi edellyttää, että maataloutemme erityisongelmat otetaan huomioon Agenda 2000:n käsittelyssä. Ongelmia tuottaa mm. viljan hinnan aleneminen. Viljan halpeneminen vähentää kiinnostusta viljan viljelyyn, mutta saattaa lisätä rehuviljan kysyntää, mikä taas voi johtaa ongelmiin heinän tuotannossa.

Suomen tavoitteena on, että viljan hinnan aleneminen korvataan viljelijöille kokonaan. Kysymys on noin 350 miljoonan markan vuotuisesta erästä. Suomen pyrkimyksenä on myös heinän hintakilpailukyvyn säilyttäminen.

Suomen tavoitteet voidaan Hemilän mielestä toteuttaa monillakin tavoilla. Yhtenä uutena tukimuotona on ollut esillä viljan kuivatustuki. Tuki olisi perusteltu, koska Suomen ilmastossa kaikki vilja on kuivattava.

Esa Härmälä toivoi kannustavaa tukea

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä epäili, että Agenda 2000:n maatalousosan toteuttaminen tekisi maatalouden harjoittamisen kannattamattomaksi useilla maamme alueilla ja tuotannonhaaroilla.

Härmälän mielestä suoran tuen sijasta pitäisi antaa tuotantoon sidottua hintatukea, jotta viljelijöiden motivaatio säilyisi. Härmälä muistutti, että viljan ja heinän hintasuhteiden muutos tuottaisi ongelmia myös ympäristölle ja eläinten hyvinvoinnille, kun viljaan perustuva ruokinta olisi tuottajalle kannattavampaa kuin Suomessa perinteisesti käytetty nurmisäilörehuruokinta.

Härmälän mielestä nurmirehuun perustuvan nautakarjatalouden kannattavuus olisi turvattava maksamalla nurmelle nykyistä korkeampaa tukea.

Härmälä vaati puheenvuorossaan valtion lisätalousarvioon 300 miljoonaa markkaa lisää rahaa maatalouden kansalliseen tukeen.

Uudet EU-jäsenmaat suurin maatalousmullistus

Agenda 2000 -esitys merkitsee paljon nykyisten EU-maiden maatalouden kannalta, mutta vielä suurempaa murrosta koko unionin maatalouskehitykselle merkitsee itäeurooppalaisten hakijamaiden liittyminen unioniin.

- Jo kuuden ensimmäisen hakijamaan myötä maatalouspolitiikan toimintaympäristö muuttuu huomattavasti, kertoi neuvotteleva virkamies Antero Tuominen maa- ja metsätalousministeriöstä tiistaina.

Tuomisen mielestä ratkaisevin kysymys kuuluu, millä lailla tuotanto kehittyy maatalousvaltaisissa Itä-Euroopan maissa. Tällä hetkellä tuottavuus hakijamaissa on alhainen, mutta koko EU:n tuotantopotentiaali kasvaisi silti viidenneksellä.

Jotta EU:n sisälle ei syntyisi valtaisaa kahtiajakoa, hakijamaiden maataloudessa tarvitaan investointeja, omistusjärjestelyjen loppuun saattamista ja uutta markkinahenkistä ajattelutapaa.

Tuomisen mielestä on selvää, että useat hakijamaat tarvitsevat pitkiä siirtymäaikoja sopeuttaakseen maataloutensa jäsenyyden mukana tuomiin muutoksiin.
- Esimerkiksi maito ja naudanliha ovat tällaisia tuoteryhmiä, totesi Tuominen.

Agenda 2000 -esityksellä pyritään puolestaan sopeuttamaan EU:n maatalouspolitiikkaa uusien jäsenmaiden mukaanottoon.
- Agenda pyrkii kaventamaan nykyisten ja tulevien jäsenmaiden maataloustuotteiden hinnaneroa ja samalla estämään budjettivajeen syntymistä, Tuominen tiivisti.

Tuotantoennusteet tarpeen EU-politiikan muovaamisessa

Maatalouden tulokehitys- ja tuotantoennusteet ovat keskeisiä apuvälineitä, kun virkamiehet neuvottelevat Suomen asemasta EU:n maatalouspolitiikassa. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (MTTL) valmistuu kevättalvella ns. sektorimalli, jonka avulla verrataan erilaisten politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia maataloustuotannon laajuuteen ja sijoittumiseen Suomessa.

- Mallissa ovat mukana koko maatalous, kotimarkkinat ja ulkomaankauppa. Se kuvaa sektorin sisäiset riippuvuudet kysynnän, tarjonnan, tuotannon ja maatalouden tulonmuodostuksen välillä, kertoi MTTL:n ylijohtaja Jouko Sirén.

Hän korosti, että Suomessa tarvitaan yhtä luotettavia ennustemenetelmiä kuin EU:lla on käytössä, jotta kansalliset tavoitteet saadaan läpi unionin tasolla. Sirénin mielestä ennakoinnin pitäisi maatalouden lisäksi ulottua myös maaseudun kehitykseen laajemminkin.

Väestönkasvu lisää ruoan kulutusta huimasti

Pitkällä aikavälillä Suomen maataloustuotantoon vaikuttaa myös koko maailman elintarviketilanne. Sirén arvioi, että maailman väestönkasvun takia esimerkiksi vuotuinen vehnänkulutus nousee nykyisestä 580 miljoonasta tonnista 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Maapallon väestömääräksi tuolloin veikataan noin 8 - 8,5 miljardia henkeä, kun meitä nykyään on noin 5,8 miljardia.

Optimististen laskelmien mukaan ruoan tuotanto riittää tyydyttämään vielä noin kahden miljardin lisäväestön, mutta pessimististen arvioiden mukaan kulutukseen pysytään vastaamaan enää lyhyen aikaa.
- Suomenkin peltoala tulisi kokonaisuudessaan pysyä tuotannossa, Sirén totesi.

Ratkaisevaksi rajoittavaksi tekijäksi saattaa kuitenkin tulevaisuudessa osoittautua puhtaan veden saanti.

STT-FF-IA
6.2.1998

POLITIIKKA -SIVULLE