Presidentti täsmensi naapuripuheitaan: Suomella ei voinut olla hyviä suhteita Viroon, joka ei ollut itsenäinen

Ahtisaaren puhetta kummasteltiin eduskunnassa

- Nyt on. Tämän tosiasian tunnustaminen on tärkeää. Se antaa uusia mahdollisuuksia, joista kaikki hyötyvät, Ahtisaari sanoi keskiviikkona valtiopäivien avajaispuheessaan. Ahtisaaren näkemys Suomen suhteista naapurimaihin aiheutti välittömästi kohua eduskunnassa.

Yllättävän mielipiteen arveltiin olevan joko puheeseen livahtanut sammakko tai aivan uusi lähihistorian tulkinta.

Puhetta tarkkaan tutkineet kansanedustajat yrittivät arvailla, mihin naapurimaahan Suomella on ollut huonot suhteet sodan jälkeen. Virallisen näkemyksen mukaan Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkainelo perustui ystävyyteen ja yhteistyöhön.

Kannanottoa ei oikein osattu yhdistää myöskään Viroon, joka oli ensin itsenäinen, sen jälkeen osa Neuvostotasavaltojen liittoa ja nyt jälleen itsenäinen. Ruotsin tai Norjan kanssa Suomella ei ole itsenäisyyden aikana ollut minkäänlaisia valtiollisia kiistoja.

Presidentin puheesta löydettiin myös uusi määritelmä Suomen turvallisuuspolitiikan perusratkaisulle.

Se on Ahtisaaren mukaan "liittoutumattomuus ja yhteistyö NATO:n uusissa rakenteissa". SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja piti Suomen naapurisuhteita koskevaa Ahtisaaren näkemystä lipsahduksena.
- Minun mielestäni suhteemme kaikkiin naapureihin ovat monen vuosikymmenen ajan olleet erinomaisen hyvät.

Tuomiojan mukaan hänelle kelpaisi edelleen eduskunnankin moniin papereihin kirjaama turvallisuuspolitiikan määritelmä, johon sisältyy sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus.
- Toivottavasti tässä ei ollut yritystä muuttaa linjaa, hän sanoi.

Selitystä kaivattiin

- Minun on mahdoton kuvitella, että presidentti voisi olla tuota mieltä. Oletan hänen sanoneen aikaisemmin moneen otteeseen kahdenvälisiä yhteyksiä ylläpidettäessä, että meillä on hyvät suhteet kaikkien naapureiden kanssa, Aho huomautti.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jaakko Laakso (vasl) löysi Ahtisaaren kannanotosta epäluottamuksen Koiviston, Kekkosen ja Paasikiven ulkopolitiikalle.
- Siihen sisältyy myös kuvitelma siitä, että Suomi olisi voinut kylmän sodan olosuhteissa harjoittaa toisenlaista ulkopolitiikkaa.

Laakso kaipasi Ahtisaarelta selitystä, tarkoittiko hän huonoilla suhteilla suhtautumista siihen maahan, johon meillä vannottiin olleen erityisen hyvät ja luottamukselliset suhteet.

Ahtisaari puhui Baltiasta

Halosen mielestä tilanteen toteaminen presidentin puheessa oli paikallaan. Asia on ajankohtainen, vaikka ei kovin uusi. Se on tullut esiin usein mm. Itämeri-keskustelussa. Nuorsuomalaisten puheenjohtaja ja ulkopolitiikan tutkija Risto Penttilä näki Ahtisaaren puheessa kaksi tulkinnan mahdollisuutta.

- Paasikiven-Kekkosen linjan liturginen osuus pantiin uuteen tarkasteluun ja sanottiin, että ähäkutti, ei se ihan niin ollutkaan.

- Toinen mahdollisuus on sanoa, että koska Viro ja muut Baltian maat eivät olleet itsenäisiä tuona aikana, niin meillä ei ollut mahdollisuuksia pitää hyviä suhteita noihin maihin.

- Luulen, että Alpo Rusi (presidentin neuvonantaja) on tarkoittanut Viroa, Penttilä sanoi ja toivoi, että presidentti selventäisi asiaa.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaara tulkitsi Ahtisaaren tarkoittaneen Baltian maita. Soininvaara epäili myös, että lausunnon epämääräinen muotoilu oli harkittu.
- Luulen, että se oli tahallaan tehty arvoitus, jotta siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jarmo Wahlström (vasl) piti presidentin lausuntoa harkitsemattomana ja jäi odottamaan selvitystä, mihin sillä haluttiin viitata.
- Toivottavasti tarkoitus ei ollut viitata siihen, että hyvät suhteet Neuvostoliiton aikana olivat vain jotain pakonomaista eivätkä todellisia hyviä suhteita, Wahlström sanoi.

Tapani Vaahtoranta ei näe NATO-jäsenyyden petausta Ahtisaaren puheessa

Presidentti ei yritä pohjustaa Suomen NATO-jäsenyyttä uudella turvallisuuspolitiikan määritelmällä, Vaahtoranta sanoi STT:lle. Presidentin puhe valtionpäivien avajaisissa herätti eduskunnassa ihmettelyä, kun Ahtisaari siinä määritteli turvallisuuspolitiikan perusratkaisuksi "liittoutumattomuuden ja yhteistyön Naton uusissa rakenteissa".

Määritelmä ei ole sellaisenaan esiintynyt suomalaisessa ulkopoliittisessa kielenkäytössä, mutta Vaahtoranta ei näe siinä taka-ajatusta.
- En lue tätä kohtaa sillä tavalla, että tällä luotaisiin pohjaa meidän NATO-jäsenyydelle, vaikka yhteistyötä korostetaan. Pikemminkin luen kohdan niin, että jäsenyyttä ei tässä tilanteessa tarvita.

Vaikka olemme liittoutumattomia, olemme myöskin menneet hyvin pitkälle yhteistyöhön NATO:n kanssa, ja se ratkaisu toimii, Vaahtoranta sanoi STT:lle.

Vaahtoranta huomauttaa, että NATO:sta on tullut keskeinen turvallisuuspolitiikan toimija myös Pohjolassa, joten Suomelle on tärkeä hankkia vaikutusvaltaa NATO:ssa.
- Kun jäsenyys on tällä hetkellä rajattu pois, on tärkeää hankkia vaikutusvaltaa menemällä yhteistyöhön NATO:n kanssa, Vaahtoranta sanoi.

YYA-aika poikkeus

Vaahtoranta arveli, että se naapuri, jonka kanssa suhteet eivät olleet hyvät, saattaisi Ahtisaaren puheessa tarkoittaa Neuvostoliittoa. Jo Moskovan-vierailullaan viime marraskuussa Ahtisaari esitti ajatuksen, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat vuoden 1917 jälkeen normalisoituneet vasta nyt, Vaahtoranta huomautti.

Ennen vallankumousta rajat olivat avoimet, mutta bolshevikkien voiton jälkeen lähes kaikki kanssakäynti katkesi 30 vuodeksi, ja toisen maailmansodan jälkeen suhteet avautuivat vain asteittain, Ahtisaari sanoi tuolloin.

- Ei ole mahdotonta, että Suomi haluaa näin Venäjälle korostaa, että tilanne on ihan uusi ja nyt on mahdollista solmia ihan uusia suhteita, Vaahtoranta pohti.

Ahtisaari halusi mahdollisesti viestiä, että kylmän sodan ja YYA-sopimuksen aika oli poikkeus Suomen ja Venäjän suhteiden linjassa. Presidentin viesti oli, että suhteet eivät olleet kylmän sodan aikana luonnolliset, Vaahtoranta arvioi.

Suomella ei voinut olla hyviä suhteita Viroon, joka ei ollut itsenäinen

Presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona, että itsenäisyytemme aikana Suomella ei ole ennen ollut hyviä suhteita samaan aikaan kaikkiin naapurimaihimme. Mm. oppositiojohtaja Esko Aho luonnehti lausuntoa "sammakoksi".

Presidentti kertoi arvelleensa jo etukäteen, että kysymyksiä asiasta tulee. Linnanväellä oli tiukat ohjeet siitä, miten vastataan. Presidentti sanoi, että hän ei halunnut kirjoittaa tätä osaa puheesta niin, ettei keskustelua syntyisi. Hyvä, että pientä keskustelua saatiin aikaan, sanoi presidentti.

Hänen mukaansa lausunto hyvistä nykysuhteista naapurimaihin ei ollut tarkoitettu kritiikiksi Suomen aiemmin harjoittamalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjalle. Suomella ei yksinkertaisesti voinut olla hyviä suhteita Viroon, joka ei ollut olemassa itsenäisenä kansakuntana, lisäsi Ahtisaari.

Ahtisaarelta pyydettiin selventäviä lausuntoja myös hänen turvallisuuspolitiikkaa ja NATO-suhteita koskeneesta määritelmästään. Presidentti on määritellyt turvallisuuspolitiikan perusratkaisuksi liittoutumattomuuden ja yhteistyön NATO:n uusissa rakenteissa. Presidentti muistutti Suomen lähteneen mukaan ensin rauhankumppanuusohjelmaan ja sitten Euroatlanttiseen neuvostoon. Niissä puitteissa olemme mukana NATO:n uusissa rakenteissa, hän totesi. Presidentti toisti, ettei Suomi ole millään lailla harkitsemassa jäsenyyttä NATO:ssa.

STT-IA
6.2.1998