Viikonlopun politiikkaa

Enemmistö ei kaipaa Karjalaa takaisin

Enemmistö suomalaisista ei kaipaa menetettyä Karjalaa takaisin. Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 58 prosenttia on sitä mieltä, että luovutetun Karjalan palauttaminen ei ole toivottavaa.

Tieto perustuu viiden sanomalehden yhteisen sunnuntaijulkaisun "Sunnuntaisuomalaisen" tammikuussa teettämään tutkimukseen. Suomen Gallup kysyi noin tuhannelta kansalaiselta suhtautumista Karjalan palauttamiseen.

Karjalan palauttamista toivoi 36 prosenttia vastaajista. Eniten palautustoiveita oli 15-24-vuotiailla. Heistä tätä mieltä oli 47 prosenttia. Palautuksen kannattajia on runsaasti myös iäkkäämpien joukossa. Kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista palauttamista toivoi 43 prosenttia.

Myös venäläisten enemmistö suhtautuu kielteisesti alueluovutuksiin. Kalevan teettämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia venäläisistä on sitä mieltä, ettei Suomelle tule luovuttaa osiakaan sodissa vallatuista alueista. Tutkimuksen teki Suomen Gallup yhdessä Marketing Information Centerin kanssa. Kyselyssä haastateltiin 1 500:aa yli 15-vuotiasta venäläistä joulu-tammikuussa.

Demarijohto poimii sattuman Sundqvist-sopasta

Sosialidemokraattien johto ei aio antaa Sundqvist-jupakan heikentää puolueen menestystä ensi eduskuntavaaleissa. Puheenjohtaja Paavo Lipponen vaiensi jupakan vielä nostattamat kiukunpärskeet Itä-Suomen demarijärjestöjen vaalityön aloittamistilaisuudessa lauantaina Polvijärvellä.

Hän tähdensi, kuinka entisen STS-pankin johto on kantanut vastuunsa korvauksista. Lipponen korosti, että entisen työväen pankin johto on maksanut oikeuden määräämiä korvauksia yhteensä 3,5 miljoonaa markkaa. Näin se on kantanut yli kolmanneksen vastuun tähän mennessä kertyneistä kymmenen miljoonan markan korvauksista.

Lipponen asetteli sosiaalidemokraattien tavoitteita ensi vaalikaudelle ja korosti työttömyyden nujertamisen tärkeyttä. Lipposen mukaan tällä nelivuotiskaudella tavoite työttömyyden vähenemisestä puoleen näyttää pitkälti toteutuvan.

Hän arvioi, ettei kasvu yksin pysty riittävästi parantamaan työllisyyttä. Hänen mukaansa siihen tarvitaan vaalien jälkeen monipuolista ja laajapohjaisen yhteistyön politiikkaa. Lisäksi hän mainitsi keinoina muun muassa työmarkkinakäytäntöjen joustot ja työn hinnan alentamisen.

Kokoomus: Huojennusta seurakuntien sotu-maksuihin

Kokoomus vaatii seurakuntien ylimääräisen sosiaaliturvamaksun poistamista. Seurakuntien muita työnantajia kalliimpi sosiaaliturvamaksu on suurin ongelma kirkon ja valtion taloudellisissa suhteissa, arvioitiin puolueen seurakuntavaaliseminaarissa lauantaina Tampereella.

Tällä hetkellä seurakunnat maksavat sotu-maksua 10,8 prosenttia työntekijöidensä palkasta, kun yksityisillä työnantajilla maksu on neljä prosenttia. Kokoomuksen seurakuntavaaliseminaari esitti, että seurakuntien sotu-maksu alennettaisiin neljän vuoden aikana kuntien sotu-maksun tasolle 6,8 prosenttiin.

Seminaari valmisteli puolueen ohjelmaa 8. ja 9. marraskuuta pidettäviin seurakuntavaaleihin. Vaaliohjelma tehdään nyt toisen kerran. Seurakuntavaaleissa esiinnyttiin poliittisin tunnuksin ja ohjelmin ensimmäisen kerran vuonna 1994.

”Keskustan työreformi johtaisi työmarkkinat selkkauksiin”

Teknisten liiton puheenjohtaja Ilkka Joenpalo (SDP) arvioi, että keskustan ajama työreformi johtaisi työmarkkinat selkkausten tielle. Joenpalon mukaan työreformivaatimukset romuttaisivat suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja pysäyttäisivät toteutuessaan koko talouspolitiikan myönteisen kehityksen.

- Työreformin keskeinen tavoite on työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen. Seurauksena olisi palkansaajien joutuminen tuuliajoille ja selkkausten lisääntyminen työmarkkinoilla.

- Vaikutukset olisivat kohtalokkaista myös kansantaloudellisesti. Edessä olisivat lisääntyvä työttömyys, korkeat korot ja kiihtyvä inflaatio. Seurausten ulkopuolelle eivät jäisi maatalousyrittäjätkään, Joenpalo luetteli lauantaina Järvenpäässä.

Joenpalon mielestä suomalainen kolmikantainen neuvottelujärjestelmä on poikkeuksellisen toimiva, ja sen hyödyt ovat kaikkien nähtävissä mm. yhteiskuntarauhan säilymisenä vaikeina lamavuosinakin. Sen sijaan esimerkkinä hallitsemattomasta työmarkkinarakenteen muuttamisesta Joenpalo pitää pääkaupunkiseudun joukkoliikennelakkoa.

- Ilman yhteisiä pelisääntöjä on ryhdytty kilpailuttamaan yrityksiä, eikä tulos ole kenenkään hallinnassa. Tällaistako työmarkkinakäytäntöä keskusta haluaa uusliberalistisella "reformillaan", Joenpalo kysyi.

Koonnut: IA
9.2.1998

POLITIIKKA -SIVULLE