Viikon kestänyt liikennelakko päättyi

Kuljettajat säilyttävät keskeiset työetunsa kilpailuttamisessa



Pääkaupunkiseudun liikennelakkoon saatiin sunnuntaina ratkaisu. Kiistan osapuolet hyväksyivät piirisovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen myöhään illalla. Ratkaisun mukaan bussinkuljettajat säilyttävät keskeiset työsuhteensa edut, mikäli työnantajayritys vaihtuu seutuliikenteen kilpailuttamisen takia.


Esa Lonkan mukaan ratkaisu on pääkaupunkiseudun kilpailuttamista varten erikseen räätälöity. Lonka oli sitä mieltä, että ratkaisua ei voi pitää ennakkotapauksena vastaavissa riidoissa.

Kaikki hävinneen työnantajan palveluksessa olleiden palvelussuhteen ehdot eivät säily, mutta kuljettajat saavat pitää mm. vuosilomat, sairausajan palkan, irtisanomisajat ja sijoittumisen palkkaryhmiin.

Liikennelakon osapuolina olleet työmarkkinajärjestöt sopivat ehdoista ja menettelytavoista, joita pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa noudatetaan. Sopimuksella on kolmen kuukauden irtisanomisaika.

Uuden työnantajan palvelukseen siirryttäessä työntekijän työsuhteen pituus, palkkaryhmä, vuosiloma-aika ja sairausajan palkka sekä irtisanomisajat pysyvät ennallaan.

Sopimuksen mukaan tarjouskilpailussa hävinnyt liikkeenharjoittaja ei saa irtisanoa työntekijöitä ennen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä.

Kilpailussa hävinneen yrittäjän työttömäksi joutuneilla työntekijöillä on myös jatkossa etusija palkattaessa uutta henkilökuntaa tarjouskilpailun voittaneeseen yritykseen. Voittaneen yrittäjän on tarjottava irtisanotuille töitä kahden kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisesta. Työntekijästä itsestään johtuvista syistä aiemmin irtisanottua ei kuitenkaan tarvitse palkata.

Seurantaryhmä valvoo noudattamista

Sopimuksen toteutumista valvotaan erityisessä seurantaryhmässä, johon sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin yhden edustajan. Työministeriön ja työvoimatoimistojen avustaman ryhmän voi kutsua koolle kuka tahansa sopimuksen osapuolista.

Sopimuksen osapuolina ovat Autoliikenteen työnantajaliitto ALT, Kunta-alan ammattiliitto KTV, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT sekä kunnallisvirkamiesliitto KVL. Mukana ovat myös yhtiöitä kilpailuttavat Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV sekä Helsingin kaupunki.

Sopimus koskee myös Vantaan ja Espoon kaupunkien liikenteen kilpailuttamista. Sopimusta sovelletaan Helsingin kaupungin sisäiseen liikenteen kilpailuttamiseen, mutta ei silloin, kun kaupungin liikennelaitos HKL häviää kilpailussa. Tällöin noudatetaan Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymiä menettelytapoja.

Kuljettajat hyväksyivät yksimielisesti

Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä (SDP) kertoi, että kuljettajat hyväksyivät ratkaisun yksimielisesti. Hän myönsi, että eräissä vaatimuksissaan työntekijäpuoli joutui antamaan periksi.

- Vaadimme vielä selkeämpää ilmaisua siitä, että jatkuvuus turvataan siten, että se on kaikkien etujen osalta kiistaton. Nyt turvasimme keskeiset asiat, Riskilä totesi.

Tärkeintä sopimuksessa oli Riskilän mukaan se, että hävinneen liikennöitsijän työntekijät palkataan voittaneen yhtiön palvelukseen siltä osin, kuin työvoimaa tarvitaan. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtajan Kauko Lehikoisen (SDP) mukaan tärkeää oli saada sopimus niistä pelisäännöistä, joilla kilpailuttamisen yhteydessä toimitaan.

Myös STTK:laisen Kunnallisvirkamiesliiton edustaja Pekka Metsä piti ratkaisua tyydyttävänä.

Pelisäännöt selkiytyivät

Autoliikenteen työnantajaliiton toimitusjohtaja Hannu Parvela ei ottanut kantaa siihen, oliko ratkaisu hyvä vai huono.
- Pelisäännöt selkeytettiin, mutta tosiasiassa näin on jo toimittukin, mihin nyt päädyttiin. Ne on joka tapauksessa selkeästi paperille kirjatut, Parvela totesi.

Parvela halusi vielä muistuttaa lakon olleen laiton.
- On masentavaa, että työrauhan vallitessa joudutaan tällaisiin laittomiin lakkoihin, hän huomautti.

Seutuliikenteen kilpailuttamisesta vastaavan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n johtaja Juha Sipilän mukaan nyt tehty sopimus huomioidaan tarjouskilpailussa.

- Sitä en osaa sanoa, miten ratkaisu vaikuttaa kilpailuun. En usko sen erityisesti muuttavan asetelmia, koska sopimus koskee samalla tavalla kaikkia mukanaolevia yhtiöitä, Sipilä huomautti.

Keskusjärjestöt vauhdittivat sopua

Ratkaisun syntymistä viivästytti myöhään illalla 9-liuskaisen ratkaisun allekirjoittaminen ja yksityiskohtien varmistaminen. Neuvotteluja käytiin pitkin sunnuntaita erilaisissa kokoonpanoissa. Keskusteluihin osallistui tiiviisti myös keskusjärjestöjen johto. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) saapui valtakunnansovittelijan toimistoon jo puolilta päivin.

Iltapäivällä valtakunnansovittelijan toimistoon saapuivat myös Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n varatoimitusjohtaja Tapani Kahri sekä Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Jarmo Pellikka ja johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila (SDP).

Ihalainen luonnehti keskusjärjestöjen roolia siten, että ne olivat mukana edesauttamassa sovinnon syntymistä.

Lonka ei pitänyt työmarkkinajohtajien näkyvää roolia poikkeuksellisena. Keskusjärjestöjen apuun turvaudutaan usein, kun työtaistelu on laajenemassa tai lakko uhkaa venyä pitkäksi. Samoin työmarkkinajärjestöt ovat valppaana silloin, kun riidan kohteena olevalla asialla on laajempaa periaatteellista merkitystä.

Kilpailuttaminen on yleistymässä yhteiskunnan eri sektoreille, joten ratkaisulla uskotaan olevan heijastusvaikutuksia.

Viikon kestäneen lakon sovittelua kiristivät maanantaiksi uhatut tukilakot. Kotimaan ja osa ulkomaan reittilennoista sekä suuri osa Helsingin lähiseudun rautateiden lähiliikenteestä olisi pysähtynyt, mikäli lakko olisi jatkunut.

STT-IA
9.2.1998


POLITIIKKA -SIVULLE