Viikon EMU-uutiset

Vanhala: EMU:n aloituskorko saattaa vastata nykytasoa

Korkotaso EMU:n alkaessa saattaa olla lähellä Suomen nykyistä korkotasoa, arvioi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Matti Vanhala.
- Jos markkinoita jututtaa, niin näkemykset vaihtelevat siitä, miltä tasolta EMU:ssa aloitetaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että kukaan ei voi nähdä puolen vuoden tai vuoden päähän, Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa puhunut Vanhala huomautti.

Markkinoilla on odotettu EMU:n alkuvaiheessa noin 4 prosentin tasoa kolmen kuukauden koroissa. Tämä näkemys saattaa Vanhalan mukaan olla hiukan yläkantissa. EMU:un tulevien valuuttojen kiinnityskursseista sovitaan toukokuun alussa. Vanhala on pannut tyytyväisenä merkille sen, että todennäköiset EMU-valuutat ovat jo nyt hakeutuneet markkinoilla kohti ERM-keskuskursseja.

- Hakeutuminen kohti keskuskursseja on tapahtunut odotettua nopeammin. Tämä on vakauttanut taloudellista kehitystä ja keskuspankit ovat siitä luonnollisesti riemuissaan, Vanhala sanoi.

Nykyinen inflaatiokehitys on Vanhalan mukaan maltillisempaa kuin Suomen Pankissa viime syksynä arvioitiin. Vakautta ovat lisänneet saavutettu tupo-sopimus, raaka-aineiden hintojen aleneminen sekä tasaantunut asuntojen hintakehitys. Näissä oloissa ei Vanhalan mukaan ole paineita koronnostoon, vaikka talous jatkaa rivakkaa kasvuaan.

Aasian talouskriisiä Vanhala luonnehtii riskitekijäksi. Hän huomauttaa, että pahimmillaan kriisin jälkimainingit saattavat heijastua OECD-maiden piirissä varallisuuserien hintoihin sekä kulutus- ja investointikäyttäytymiseen.
- On mahdollista, että Aasian kriisi poikii luottamusongelmia OECD:n piirissä, vaikka itse en tällä hetkellä siihen uskokaan.

Pellervo-seura: EMU edellyttää joustoja työmarkkinajärjestelmään

Talous- ja rahaliitossa suomalaista työmarkkinajärjestelmää on kehitettävä joustavammaksi. Tätä vaatii osuustoiminnallisia yrityksiä edustava Pellervo-Seura. Seura jätti EMU-kannanottonsa pääministeri Paavo Lipposelle keskiviikkona.
- Pellervo ei ota kantaa EMU:n puolesta tai sitä vastaan, vaan katsoo rahaliiton synnyn tosiasiaksi, johon osuuskuntienkin on valmistauduttava, sanoi hallituksen varapuheenjohtaja Marcus Borgström.

Seuraa huolettavat osuustoiminnallisten elintarvike- ja metsäyritysten mahdollisuudet sopeutua talouden häiriöihin, kun kansallista valuuttakurssipolitiikkaa ei enää ole. EMU-puskurit eivät Pellervon arvion mukaan ole tarpeeksi suuria, jotta niistä olisi käytännön hyötyä voimakkaissa suhdannevaihteluissa.

Metsäsektorilla dollari säilyy EMU:sta huolimatta keskeisenä valuuttana, ja kilpailijamaa Ruotsi saattaa EMU:n ulkopuolella antaa valuuttansa devalvoitua.
- Suomen tulee valvoa etujaan EU:ssa, etteivät EMU:n ulkopuoliset maat voi käyttää valuuttakurssimuutoksia kilpailukeinona, toiminnanjohtaja Samuli Skurnik sanoi.

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää olisi Pellervon mielestä hajautettava. Keskitettyjen tupojen sijasta seura toivoo EMU:ssa tehtävän vain väljiä kehyssopimuksia. Palkoista pitäisi sopia yrityskohtaisesti, ja niiden tulisi joustaa EMU:ssa myös alaspäin.
- Viime laman aikana työvoimakustannukset nousivat, ja joustot toteutuivat työttömyyden kasvuna, totesi Skurnik.

Osuustoiminnallisten yritysten pitäisi Pellervon mielestä rahaliiton oloissa pyrkiä kasvamaan ja kansainvälistymään, myös yritysfuusioilla. Pellervolaisten yritysten on siitä huolimatta säilyttävä suomalaisessa omistuksessa, seura painottaa.

Osuustoiminnanjohtaja Lauri Kontro piti erittäin valitettavana, että Valion ja Arlan fuusiohanketta on julkisuudessa vastustettu, vaikka meijerialan keskittymiskehitys on muualla EU:ssa erittäin vahva. Pellervo on huolissaan maaseudun elinkelpoisuudesta yleensä, koska rahaliiton odotetaan entisestään kiihdyttävän alueellista keskittymistä. Tähän kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti EU:n maatalous- ja aluepolitiikan uudistukset, seura toteaa.

Mikäli maaseutu tyhjenee, heikkenevät elintarviketeollisuuden mahdollisuudet saada kotimaisia raaka-aineita. Vaarana on, että maatilojen jälkeen kuolee muuttotappioalueiden elintarviketeollisuus. Uhatuimpia alueita ovat Skurnikin mukaan Pohjois-Karjala, Savo ja Kainuu. Suurimpia pellervolaisia yrityksiä ovat Metsäliitto, Valio ja osuusmeijerit, Atria, HK-Ruokatalo, OP-ryhmä sekä Lähivakuutus-ryhmä. Pellervolaisten yritysten yhteenlaskettu työntekijämäärä on noin 41 000, ja liikevaihto yli 50 miljardia markkaa.

RKP toivoo euroa käyttöön kaikissa Pohjoismaissa

Pohjoismaiden erilaiset EMU-linjat uhkaavat johtaa eturistiriitoihin Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä, arvioi ruotsalainen kansanpuolue. Ristiriitoja pitäisi puolueen mielestä lievittää kiinteämmällä vuoropuhelulla kunnes myös muut Pohjoismaat liittyvät EMU:un. Puoluehallituksen mielestä yhteinen valuutta olisi pohjoismaiselle yhteistyölle eduksi.

Puoluehallitus arvioi, että Ruotsi liittyy EMU:un mikäli se saa porvarihallituksen syksyn vaaleissa, Myös Tanska saattaa arvioida EMU-politiikkansa uudelleen. Norja ja Islanti voisivat RKP:n mielestä täydentää ETA-sopimustaan liittymällä rahaliittoon.

- Ruotsalainen kansanpuolue haluaa myös korostaa kuinka tärkeätä on, että Pohjoismaat keskustelevat toistensa kanssa ennen kuin ne tekevät merkittäviä linjantarkistuksia, jotka vaikuttavat pohjoismaiseen yhteistyöhön, puoluehallitus toteaa tiedotteessaan tiistaina.

Virrankoski epäilee EMU:n lisäävän työttömyyttä

Europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken (kesk) mielestä niin sanotut EMU-puskurit ovat omiaan lisäämään työttömyyttä EU-Suomessa.

- EMU-puskureiden tarkoituksena on ollut tasoittaa talouden suhdannevaihteluita. Vastoin ehkä yleistä luuloa niillä ei ole mitään tekemistä palkanmaksukyvyn kanssa. Kyseessä on pelkästään ns. palkkasivukulujen vahvistaminen kaikissa tilanteissa nykyiselle tasolle, Virrankoski totesi maanantaina Turussa Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön seminaarissa.

Virrankoski muistutti, että suomalaisen työllisyyden suurimpia esteitä ovat olleet kilpailijamaita suuremmat palkkasivukulut. Virrankosken käsitykset EMU:n vaikutuksista työllisyyteen olivat kaiken kaikkiaan varsin synkät.

Työllisyyden tila ei kuulu EMU-kriteereihin, vaan jäsenehdot täyttää maa, jonka raha on vakaa. EMU-Euroopan maat saattavat Virrankosken käsityksen mukaan pyrkiä parantamaan yritystensä kilpailukykyä verotusta alentamalla. Verotulojen vähennys suuntaa leikkauspaineita sosiaali- ja terveydenhuoltokuluihin.

- Vapaa kilpailu siis pusertaa alaspäin verotuloja ja EMU-kriteerit eivät mitenkään suojaa yhteiskunnan vähäosaisimpia. Molemmat tekijät ovat omiaan heikentämään pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia, Kyösti Virrankoski päätteli.

Työryhmä: Matkailuala hyötyy EMU:sta

Työryhmän mukaan matkailuala hyötyisi Suomen mahdolliselta jäsenyydestä Euroopan rahaliitossa EMU:ssa. Työryhmän asetti kauppa- ja teollisuusministeriön EU-matkailuasiain neuvottelukunta.

Ryhmän odottamia etuja ovat mm. valuutanvaihtokustannusten väheneminen ja Suomen tunnettavuuden lisääntyminen osana yhteisvaluutta-aluetta. Yleisen talouskasvun sanotaan myös lisäävän matkailua yleensä.

Lisäksi hintojen helpomman vertailun odotetaan lisäävän kilpailua ja alentavan hintoja. Työryhmä katsoo, että alan yritysten kannattaa pääsääntöisesti siirtyä euron käyttöön vasta siirtymäkauden lopussa eli vuoden 2002 alussa. Nopeampaa aikataulua suositellaan yrityksille, joilla on paljon ulkomaisia asiakkaita ja muita kuin käteisasiakkaita.

Työryhmän mielestä EMU:un liittymisestä huolimatta Suomen matkailun markkinointia on tuettava julkisin varoin, koska toisesta EMU-maasta saatu matkailutulo on yhtä hyödyllistä kansantaloudelle kuin nytkin. Tuen hyötyjen mittaamiseen tarvitaan kuitenkin uusia mittareita, koska EMU:ssa vaihtotase ei siihen enää käy.

Jos Ruotsi jäisi EMU:n ulkopuolelle ja päättäisi käyttää valuuttansa devalvointimahdollisuuksia, suomalaisten matkailualan yritysten olisi parannettava kilpailukykyään kustannuksiin puuttumalla tai keskittämällä markkinointi sellaisiin kohderyhmiin, jotka eivät ratkaise matkaansa hinnan perusteella.

Koonnut: IA
5.2.1998

TALOUS -SIVULLE