Viranomaisten tiedonsaantia osakkeiden hallintarekisteristä halutaan parantaa

Veronkierto ja rahanpesu mahdollista hallintarekisterin kautta


Valtionvarainministeriön valmisteleman arvo-osuusjärjestelmän uudistuksen taustalla on viranomaisten huoli osakkeiden hallintarekisterin väärinkäytöksistä.

Esimerkiksi veronkierto ja rahanpesu on hallintarekisterin kautta mahdollista, joskaan varsinaista näyttöä kyseisistä rikkomuksista nimenomaan hallintarekisterin kautta tehtynä ei toistaiseksi ole.

Ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden pörssiarvo nousi Suomen arvopaperikeskuksen mukaan huhtikuun lopussa ennätysmäiseen 288,5 miljardiin. Tästä summasta valtaosa on rekisteröimättömiä eli hallintarekisteriin kuuluvia.

- Hallintarekisteristä ei saa mitään tietoa silloin, kun rekisteröity omistaja on ulkomaalainen. Rekisterissä on melkoinen rahapotti, ja käytännössä kukaan ei voi tietää, kuka rahat omistaa, luonnehtii rikosylitarkastaja Markku Ryymin keskusrikospoliisista.

Ulkomaille ulottuvat osakkeiden omistusketjut ovat usein hyvin pitkiä, ja jos todellinen edunsaaja halutaan kätkeä, asian selvittäminen on hankalaa tai mahdotonta.

Ulkomaisen omistajan oikeus käyttää nimettömänä hallintarekisteriä perustuu keväällä 1991 annettuun lakiin arvo-osuusjärjestelmästä. Arvo-osuuden, siis osakkeen, ulkomainen omistaja saa arvo-osuuden asemasta kansainvälisen hallintatodistuksen.

Hallintarekisteriin voidaan hallintatodistuksen omistajan asemesta merkitä ulkomainen pankki, välitysliike tai muu yhteisö, jonka hoidossa arvo-osuudet ovat omistajan antaman toimeksiannon perusteella.

Tilaisuuksia on, näyttöä ei

Osakkeiden todellisen omistajan salaaminen hallintarekisterin avulla on hyvin yksinkertaista. Osakkeen hoitaja on velvollinen ilmoittamaan todellisen omistajan nimen, mutta vain "jos se on tiedossa".

- Jos hallintarekisteriin ilmoitetaan osakkeiden omistajaksi esimerkiksi veroparatiisisaarelle rekisteröity yhtiö, josta ei ole mahdollista saada tietoa tai selvittää yhtiön edunsaajaa, niin täydellisen anonyymi omistus on mahdollista, Ryymin toteaa.

Mitään varsinaista näyttöä keskusrikospoliisilla ei rahanpesusta ole.
- Konkreettisia epäilyjä ei ole, eikä voikaan olla, koska kukaan ei pysty selvittämään, kenen rahoja rekisterissä on, arvioi Ryymin.

Verohallituksen johtajan Markku Hirvosen mukaan mahdollisuus hallintarekisterin väärinkäyttöön on loistava. Nousevien osakekurssien aikana verojen maksamatta jättäminen osakkeiden myyntivoitosta on houkuttelevaa, sillä summat kohoavat suuriksi.

Verottajallakaan ei ole vielä esittää todisteita hallintarekisterin hyväksikäytöstä. Suomalaissijoittajan on kuitenkin varsin helppo piiloutua hallintarekisteriin ja kerätä verottomat myyntivoitot ulkomaalaisena.
- Olisi varsin yllättävää, jos tilaisuutta ei käytettäisi hyväksi kun mahdollisuus on tarjolla, Hirvonen toteaa

Säädökset tiukemmiksi

Hallintarekisteri asettaa kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat eriarvoiseen asemaan, ja monet tahot ovat olleet valmiita luopumaan rekisteristä kokonaan.

Valtiovarainministeriön tämänhetkisten kaavailujen mukaan hallintarekisteriä ei olla kuitenkaan lopettamassa. Uudistuksessa on kyseessä ensisijaisesti viranomaisten tiedonsaannin parantaminen.

- Olisi kohtuullista, että omistuksen kätkeminen tehtäisiin hiukan vaikeammaksi lisäämällä rekisterin pitäjien ja asiakkaitten asiamiehenä toimivien velvollisuutta kertoa toimeksiantaja rekisteriin, Hirvonen toivoo.

Myös Ryymin pitää jonkinlaista valvonnan tiukentamista hyvänä ajatuksena.
- Ei ole yksin Suomen asia puuttua hallintarekisteriin. Vastaava järjestely on käytössä monessa muussa EU-maassa. Tämän takia Suomi ei voi yksipuolisesti lopettaa hallintorekisteriä, Ryymin muistuttaa.

Uudistus tekeillä

Toisen valtiovarainministeri Jouko Skinnarin (SDP) johdolla valmistellaan parhaillaan arvo-osuusjärjestelmän uudistusta, jolla viranomaisten luottamus järjestelmään ja erityisesti hallintarekisteriin halutaan palauttaa.

Tavoitteena on saada esitys valmiiksi ensi syksynä.
- Mitään konkreettisia esityksiä ei ole vielä niin valmiina, että niitä olisi tarpeen julkistaa, kertoo uudistuksia valmisteleva lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju valtiovarainministeriöstä.

Hallintarekistereitä ei kuitenkaan Harjun mukaan olla romuttamassa tai avaamassa yleisölle. Kyse on nimenomaan viranomaisten tiedonsaannin parantamisesta.
- Koko lainsäädännön tarkoituksena on vahvistaa luottamusta arvopaperimarkkinoihin. Jos tätä luottamusta ei ole viranomaisilla, miten sitä voisi olla sijoittajilla, Harju pohtii.

Järjestelmä keskittyy

Osakkeiden omistuksen yleisen julkisuuden parantamiseen taas liittyy arvopaperimarkkinalain uudistus, jolla pyritään alentamaan osakeomistuksen ns. liputusrajaa. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi tiedot pörssiyhtiön omistajasta on julkistettava, jos omistusosuus on yli kymmenen prosenttia. Tämä pätee myös hallintarekistereihin.

Nykyinen hajautettu arvo-osuusjärjestelmä koostuu pankkiryhmien ja pankkiiriliikkeiden sekä Suomen Arvopaperikeskuksen kuudesta erillisestä arvo-osuusrekisteristä. Järjestelmä on ollut olemassa kuusi vuotta ja sen jatkamisesta käytiin runsas vuosi sitten sitkeitä neuvotteluja.

Sijoittajia ja välittäjiä hajautettu järjestelmä ei suuresti miellytä. Hajautettu järjestelmä aiheuttaa mm. ylimääräisiä kustannuksia, kun tietoja joudutaan siirtämään eri rekisterien välillä.

Suunnitelmien mukaan rekisterit keskitetään yhteen ensi vuoden aikana. Osakevaihdon voimakkaan kasvun ja Helsingin pörssin kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi aikataulua on kuitenkin vaadittu nopeammaksi.

Nykyinen järjestelmä on myös viranomaisten mielestä liian monimutkainen.
- Jos on kovin monta tietojärjestelmää, viranomaisten tiedonsaanti on paitsi hankalaa myös kallista. On selkeämpää pyrkiä siihen, että tiedot ovat yhdessä paikassa, Harju luonnehtii.

STT-IA
5.6.1998

TALOUS -SIVULLE