Budjetin 1999 sisältöä lyhyesti

Työvoiman liikkuvuutta lisätään verovähennyksillä

Merkittävin lienee verotuksessa tehtävä vähennys työmatkakuluista, jonka on tarkoitus houkutella työttömiä käymään töissä kotipaikkakuntaa kauempanakin. Matkakuluja saa ensi vuoden verotuksessa vähentää 23 000 markkaan asti, kun yläraja nykyään on 20 000 markkaa.

Laskennallisesti jokainen tuhannen markan korotus ylärajaan toisi työmatkaan neljä ilmaista lisäkilometriä. Myös työnantaja voi korvata verovapaasti toissijaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtuvat matka- ja majoituskustannukset. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi vähentää kulut tulonhankkimismenoina.

Pätkätöitä tekevät hyötyvät siten, että osan vuotta työskentelevien verovähennysoikeuden omavastuuosuutta lasketaan nykyisestä 3 000 markasta. Pätkätyöläisten matkakulut jäävät lyhyestä työsuhteesta johtuen usein alle 3 000 markan vuodessa.

Liikkuvuutta aiotaan edistää myös ns. muilla matka-avustuksilla ja ns. ylläpitokorvauksella. Työministeriö lisää määrärahojaan työnhakumatkoille annettavaan tukeen ja muuttoavustuksiin. Liikkuvuusavustuksiin ja muuttoturvaan varattu määräraha kaksinkertaistuu tälle vuodelle varatusta 7,5 miljoonasta 15 miljoonaan.

Ensi vuonna arvioidaan, että yhteensä 20 000 liikkuvuusavustusta maksetaan. Vuonna 1997 avustuksia myönnettiin 12 500. Keskimääräisen avustuksen arvioidaan olevan 700 markkaa.

Uutta on ns. ylläpitokorvauksen käyttöönotto. Ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakukoulutukseen osallistuvat noin 75 000 työnhakijaa saavat ensi vuonna korvausta 30 markkaa päivässä.

Työttömyyttä puretaan aktivoimalla työnhakijoita

Työ- ja koulutusmahdollisuuksia kartoitetaan entistä tiiviimmin noin tunnin mittaisilla tapaamisilla. Samalla lisätään kerran kuussa toistuvia yhteydenottoja.

Vuoden 1998 alusta alkanut työvoimapolitiikan uudistus jatkuu, ja entiset tukimuodot säilyvät ennallaan. Koulutusta lisätään, ja yli 500 päivää työttöminä olleiden yhdistelmätuen saajien määrä pyritään nostamaan 10 000:en.

Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ohella erityisryhmäksi nousevat ikääntyneet ja vajaakuntoiset työntekijät sekä maahanmuuttajat. Työllistämisvastuuta siirretään myös työ- ja elinkeinokeskuksille. TE-keskusten on määrä laatia alueelliset ennakointijärjestelmät tarvittavasta työvoimasta.

Työministeriö arvioi työttömien työnhakijoiden määrän vähenevän tämän vuoden 375 000:sta ensi vuonna 335 000:een. Samalla työvoimahallinnon määrärahat vähenevät. Kun tämän vuoden työvoimapoliittisiin resursseihin on varattu 12 659 miljoonaa markkaa, ensi vuodelle rahaa on tulossa 10 339 miljoonaa.

Tänä vuonna työtöntä kohti on varattu 33 757 markkaa, ja ensi vuonna 30 863 markkaa. Nyt palataan vuoden 1996 tasolle, jolloin työttömiä työnhakijoita oli yli 110 000 enemmän, yhteensä 447 987. Työministeriön tavoitteena on painaa pitkäaikaistyöttömien määrä 118 150:sta ensi vuoden aikana 107 000:een.

Puolustukseen miljardi markkaa tämänvuotista vähemmän

Puolustusmateriaalihankintoihin käytetään 3,5 miljardia markkaa eli summa putoaa 1,2 miljardia markkaa kuluvasta vuodesta. Suurin osa rahoista kuluu edelleen Horneteihin ja niiden ase ja huoltojärjestelmiin. Tulevaa helikopterihankintaa valmistellaan 22 miljoonalla markalla. Uusia tilausvaltuuksia budjettin ei sisälly.

Puolustusvoimien toimintamenot kasvavat 115 miljoonaa markkaa mm. palkankorotusten takia. Muuten rahaa on niukasti eli esimerkiksi kertausharjoitusvuorokausien määrää vähennetään väliaikaisesti.

Varusmiesten päivärahat muuttuvat siten, että 180 päivään saakka maksetaan 19 markkaa päivältä, sen yli menevältä ajalta 34 markkaa päivältä ja 270 päivää ylittävältä ajalta 49 markkaa päivältä.

Kuntien valtionosuuksiin täysimääräinen indeksikorotus

Valtionosuudet vähenevät kuitenkin nettomääräisesti 439 miljoonaa markkaa. Kyse ei ole varsinaisista supistuksista. Valtionosuudet kuitenkin muuttuvat eri hallinnonaloilla, kun kuntien valtionosuustehtävien laajuus ja laatu muuttuvat.

Suurimmat vähennykset tehdään sosiaali- ja terveydenhuollossa terveydenhuollon rakenteiden ja organisaatioiden uudistamisen sekä toimeentulotukimenojen arvioiden alentamisen vuoksi. Kunnat saavat korottaa asiakasmaksuja terveydenhuollossa niin, että maksukertymä kasvaa yhteensä 200 miljoonaa markkaa.

Kuntien talouteen vaikuttavat eniten veroperusteiden muutokset. Tuposopimuksen mukaisesti verotusta kevennetään tulonhankkimisvähennystä ja ansiotulovähennystä korottamalla. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 1,1 miljardia markkaa.

Kuntien kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälin laajentamisen arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja 300 miljoonaa markkaa. Lisäyksen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon kunnat korottavat kiinteistöverojaan.

Kuntien yhteisöveron lasketaan kasvavan runsaat 300 miljoonaa markkaa. Tämä selittyy sillä, että yritysten käyttöomaisuuden poistojen määrää yhteisöverotuksessa esitetään alennettavaksi.

Kehitysyhteistyömäärärahat 0,34 prosenttia bruttokansantulosta

Kokonaismäärärahat ovat 6,3 prosenttia suuremmat kuin tänä vuonna. Kehitysyhteistyömäärärahojen lisääminen on pari vuotta sitten tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen.

Silti Suomella on vielä matkaa takavuosien lukuihin. Vuonna 1991 budjettiin oli varattu kehitysyhteistyömäärärahoja 3,1 miljardia markkaa. Tämä oli 0,80 prosenttia bruttokansantulosta.

Kansanedustajille kokoaikaiset avustajat syyskuun alusta

Ensi syyskuuhun asti voidaan kansanedustajan avustajalle maksaa 5 000 markan palkkaa, mikä on käytännössä mahdollistanut vain osa-aikaisen palkkauksen. Eräät edustajat ovat palkanneet yhteisen avustajan, jolloin palkka on ollut vastaavasti suurempi.

Avustajatoimen laajentamisesta ja sen aikataulusta sovittiin asiallisesti eduskunnassa jo viime vuoden keväällä. Eduskunta esitti mallin jo silloin omassa budjettiehdotuksessaan.

Eduskunnalle tulossa oleva lisärakennus alkaa niellä tuntuvammin rahaa jo ensi vuonna. Ensi vuoden budjetissa on varattu 20 miljoonaa lisätilojen suunnitteluun, kun tänä vuonna hanketta valmisteltiin 3 miljoonalla.

Itämeren suojeluun tähtäävää työtä tiivistetään

Ohjelma kiristää suojelutoimia mm. maataloudessa, kalankasvatuksessa ja muussa hajakuormituksessa sekä yhdyskuntien typen poistossa.

Itämeren tilaa pyritään esityksen mukaan parantamaan myös kansainväliseen yhteisrahoitukseen perustuvalla lähialueyhteistyöllä. Suojeluun pyritään kytkemään myös EU entistä kiinteämmin mukaan.

Natura-valmistelun työllistämä ympäristöministeriö ei tyydy vetämään henkeä, vaan seuraavaksi ministeriössä arvioidaan suojelun kokonaistilannetta ja kartoitetaan suojelun mahdollisia puutteita. Työtä on jo aloiteltu ministeriössä.

Luonnonsuojelualueiden edustavuuden arvioinnista ja lajien uhanalaisuuden tarkistuksesta aiotaan koota johtopäätökset yhteiskunnallista keskustelua varten. Samalla luodaan toimintalinjat 2000-luvulle.

Ministeriössä valmistaudutaan myös uuden maankäyttö- ja rakennuslakin toimeenpanoon. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2000 alusta.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan BKT-osuus 2,9 prosenttiin

Teknologiapolitiikkaan käytetään ensi vuonna kaikkiaan liki 2,6 miljardia markkaa. Lisäksi Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuuksiin esitetään 2,3 miljardia markkaa.

Vuoden alusta aloittava valtion erityisrahoitusyhtiö voi myöntää alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luottoja 630 miljoonaa markkaa ja erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä 600 miljoonaa markkaa, joista naisyrittäjälainoja enintään 80 miljoonaa markkaa.

Kuluttaja-asiamiehen ja kuluttajaviraston toiminnot yhdistetään ensi vuoden alusta, kun kuluttaja-asiamiehestä tulee kuluttajaviraston ylijohtaja. Kumpikin säilyy kuitenkin valvontatoimissaan itsenäisinä.

Koonnut: IA
4.9.1998