Viro ottamassa vastuun omasta tulevaisuudestaan
Viro juhli tiistaina itsenäisyytensä 80-vuotispäivää. Tosiasiallinen itsenäisyys on nyt yhtäjaksoisesti kestänyt vain seitsemisen vuotta. Virolaisten sydämessä se on ollut kuitenkin koko ajan, sanoi Hannes Walter, Viron puolustusministerin neuvonantaja.Nykyinen itsenäisyyden kausi on heilahtanut aatteellisesta optimistista asialliseen pessimismiin, Walter arvioi. Syvin aallonpohja on ohitettu ja ihmiset sopeutuneet siihen, että kehitys vie aina aikansa. Myös tavoitteet on asetettu haihattelematta enää turhia.
Kehitys on näkyvissä myös siinä, että virolaiset uskaltavat ja myös haluavat ottaa vastuun omasta tulevaisuudestaan. Osalle virolaisista kehitys on ollut traumaattista, koska esimerkiksi tuloerot näkyvät nyt selvemmin kuin ennen. Silloin ei kenelläkään ollut mitään. Nyt on vaurastuneita ja vaurastuvia ihmisiä, Walter sanoi. Hän muistelee omaa paluutaan Suomesta alkutalvesta 1990. Tarkoitus oli tulla jouluksi kotiin kassit täynnä jouluruokia. Tallinnan kaupoissa ei kuitenkaan ollut yksinkertaisesti mitään ja ruokakassit oli syöty oman perheen ja ystävien voimin jo aikaa ennen joulua. Walter on nähnyt Viron 90-luvun kehityksen monesta eri näkökulmasta. Hän toimi apulaispuolustusministerinä; sen jälkeen virolaisen turvallisuuspalveluja tarjoavan yrityksen johtajana ja aikakauslehden päätoimittajana ennen paluutaan puolustusministeriöön.
Walterin mukaan nykypäivän Virossa teoreettinen ideologia on jo aikansa elänyt.
Ei villasukkia ViroonEverstiluutnantti Eero Riuttala on yksi harvoista suomalaisista, jotka saattoivat seurata Viron itsenäisyyden kehittymistä aivan ylätasolta. Hän toimi mm. presidentti Lennart Meren adjutanttina ja on sen jälkeenkin osallistunut jatkuvasti omalla työpanoksellaan Viron auttamiseen.
Tästä auttamisesta hänellä on selvä ja jyrkkäkin mielipide. - Ajatellaan vaikka vain virolaista tyylitajua ja hienotunteisuutta. Materiaalisesti se on meitä jäljessä, henkisesti vähintään samalla tasolla. Maan itsenäistyessä taloudellinen tilanne oli todella heikko. Kun markkinatalouden taitojakaan ei ollut viiteen vuosikymmeneen opiskeltu, ei kehitys mennyt toiveunien mukaan eteenpäin. Nyt tilastot kertovat, että yhteiskunta kehittyy. Palkat nousevat ja maa vaurastuu. Todelliseen markkinatalouteen ja esimerkiksi Suomen tasolle pääsy on Riuttalan arvion mukaan vielä vuosikymmenien asia. Nyt palkat ovat keskimäärin alle 1 500 markkaa kuukaudessa. Jos hinnat yhtäkkiä nostettaisiin Suomen tasolle, merkitsisi se yhteiskunnallisten erojen repeämistä ja kurjuuden kasvua. Siksi hidas kehitysvauhti näyttää ainoalta oikealta ratkaisulta. Sen tämä yhteiskunta jaksaa kestää. Se on aiemminkin pärjännyt lieveilmiöistä huolimatta, sanoi Riuttala. Isäntä talossaOmaa uraansa presidentin lähellä Riuttala muistelee lämmöllä.- Presidentti Meri on oman tien kulkija. Hän on todellinen ihminen, ei mikään kiiltokuva. Hän ottaa kantaa oman päänsä mukaan. Ei puhu tyhjänpäiväisyyksiä, eikä välitä, vaikka joutuukin törmäyskurssille esimerkiksi riigikogun kikkailujen ja puuhastelun kanssa. Suomea kohtaan presidentti Meri on aina tuntenut lämpöä. Keskusteluissa hän usein tahtoi tietää, miten asiat Suomessa hoidettiin ja veti omat johtopäätökset pohdintojen jälkeen. Hän on myös jatkuvasti jaksanut muistuttaa pienten kansojen yhteistyöstä, Riuttala muistelee. - Kun länsieurooppalainen tai amerikkalainen kulttuuri tunkevat niin Suomeen kuin Viroon, presidentti Meri korostaa suomalais-ugrilaisuuden tärkeyttä ja sen luomaa yhteistä kulttuuritaustaa.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE