 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
EXPO-98 - Meriteema ei vetänyt odotettua kävijämäärää, Suomi silti tyytyväinen
Tämän vuosituhannen viimeinen maailmannäyttely, EXPO -98 sulki porttinsa syyskuun viimeisenä päivänä. Valtamerten perintö -teeman alla järjestetty maailmannäyttely avattiin 22. toukokuuta ja siihen tutustui kesän aikana 10 miljoonaa kävijää.Taloussotkujen varjostama näyttely ei houkutellut väkeä siinä määrin, kuin järjestäjät olivat odottaneet. Suomen osastolla oltiin kuitenkin tyytyväisiä sekä kävijämääriin, että järjestelyihin. Ainoastaan jään säilyttäminen kiinteässä olomuodossaan aiheutti ongelmia Portugalin helteissä. Suomen osaston järjestelyistä vastannut, Ulkomaankauppaliitossa työskentelevä pääkomissaari Mikko Taka-Sihvola kertoo. Valtava alueLissabonin maailmannäyttelyalue oli kooltaan 70 hehtaarin suuruinen. Näyttelyalue koostui useista paviljongeista ja niiden lukuisista osastoista. Kaikki paviljongit liittyivät jollakin tavalla näyttelyn Valtamerten perintö -teemaan.Meritiedon paviljongissa kävijät perehtyivät meren tuntemukseen alkaen muinaisista löytöretkistä ja päätyen nykyaikaiseen ekologiseen merensuojeluun. Oceanarium-osastolla esiteltiin valtamerten ekosysteemejä ja sen yli 6000 kuutiometrin vesiallas tulee jäämään turistien ihmeteltäväksi jatkossakin. Tulevaisuuden paviljongin tärkein teema oli merien ekosysteemien säilyminen ja Utopia-paviljongissa esiteltiin valtameriin liittyviä unelmia, myyttejä ja mielikuvituksellisia tulevaisuuden visioita. Suomen osasto noudatteli nimestään - "Finland - the Northern Spring of Technology" - huolimatta hyvin näyttelyn meriteemaa, koska siellä saattoi tutustua jäänmurtajaan ja yrittää kipparoida ruotsinlaivaa Helsingin satamaan. Portugalin kulttuuriperintö merkittäväValtameret eivät suinkaan olleet sattumalta vuosituhannen viimeisen maailmannäyttelyn yhdistävä tekijä. Meriteema liittyy kuuluisan portugalilaisen löytöretkeilijän, Vasco da Gaman tasan 500 vuotta sitten tekemiin menestyksekkäisiin löytöretkipurjehduksiin, joiden seurauksena löydettiin meritie Intiaan.Tästä alkoi Portugalin kasvu merkittäväksi merivaltioksi, jonka kautta ulkomaisia kulttuurivaikutteita virtasi kaikkialle Eurooppaan ja joita on tänä päivänä nähtävissä kansallisuuksien kirjossa, rakennustaiteen tyylisuunnissa tai kaupan maustehyllyssä. Sittemmin köyhtynyt Portugali nojaa vielä useissa perinteissään vanhaan suuruuden aikaan.
Taloussotkut varjostivatPääkomissaari Mikko Taka-Sihvola kertoo näyttelyyn tutustuneen kaikkiaan noin 10 miljoonaa vierasta, joka on vain kaksi kolmasosaa odotetusta 15 miljoonasta. Hän sanoo, että järjestäjät pettyivät etenkin espanjalaisten ja isäntämaa Portugalin kävijöiden vähyyteen, mutta muiden maiden osalta odotukset suurin piirtein täyttyivät.Kun pääsylipun hinta oli noin 150 Suomen markkaa, Taka-Sihvola laskee lipputuloja kertyneen 150 miljoonaa markkaa. Keskikesällä julkisuuteen tuli tieto EXPO-näyttelyn talousjohtajan ja tietohallintojohtajan pidätyksistä taloudellisten epäselvyyksien vuoksi.
Kävi ilmi, että näyttelyn varoja oli siirretty pimeästi brasilialaisille
tileille n. 90 miljoonan markan edestä. Samansuuruinen summa oli siirretty tileille laillisin menettelyin, mutta Taka-Sihvolan mukaan nämäkin rahat oli hankittu EXPO-organisaatiota hyväksikäyttäen.
Syyskuussa vilkkaintaKirjoittajan tutustuessa näyttelyalueeseen pari kuukautta ennen avajaisia, useat rakennukset näyttivät olevan alkutekijöissään ja tietöitä tehtiin kaiken aikaa. Taka-Sihvola kertoo kuitenkin, että infrastruktuuri saatiin näyttelyn alkuun mennessä pääosin kuntoon ja viimeistelytyöt olivat valmiit juhannuksen aikoihin.Taka-Sihvolan mukaan näyttelyalue veti hyvin normaalin 100 000-120 000 päivittäisen kävijämäärän, mutta syyskuun jopa 150 000 päivittäistä vierailijaa pahensivat jonotusongelmia. Taka-Sihvola luonnehtii näyttelyjärjestelyjen yleistä sujumista ihan hyväksi.
YK ja sen alainen maailmanjärjestö UNESCO järjestivät kesän aikana useita näyttelyn valtameriteemaan liittyviä seminaareja ja muita tapahtumia. Taka-Sihvola oli kuitenkin hieman yllättynyt nykymerenkulun vähäisestä näkymisestä osastoilla.
Suomi tarjosi jäätä ja kännyköitäTaka-Sihvola on tyytyväinen Suomen panokseen näyttelyssä. Hän kertoo Suomen osaston odotusten kävijämäärän suhteen ylittyneen. Tavoitteeksi oli asetettu 1,5 miljoonaa kävijää tai 10 prosenttia kokonaiskävijämäärästä. Osastoon tutustui 1,67 miljoonaa kävijää, joka on noin 17 prosenttia kaikista näyttelyvieraista.Suomen osastolla pääsi tutustumaan jäänmurtajaan ja kokeilemaan Silja Serenade - aluksen ohjaamista kapeassa Kustaanmiekan salmessa. Taka-Sihvola kertoo, että osastolle oli rakennettu jääkenttä ja myös suomalaisia menestystuotteita, kuten kännyköitä esiteltiin jäähän upotettuina. Taka-Sihvolan mukaan jää kiinnostikin eniten Suomen osaston näyttelyvieraita, joista yli 80 prosenttia oli etelä-eurooppalaisia.
Jään kunnossapitäminen aiheutti suomalaisille ongelmia keskikesän
kuumankosteassa ilmassa.
Yritykset vahvasti mukanaTaka-Sihvola selvittää Suomen osaston koostuneen viidestä osasta ja kertoo logististen järjestelyjen sujuneen mallikkaasti.- 300 ihmistä mahtui kerralla sisään, eikä pahoja ruuhkia päässyt syntymään. Omia vieraitaan ja asiakkaitaan osastolle toivat myös lukuisat yritykset, jotka järjestivät teemapäiviään näyttelyn aikana. Niillä oli käytettävissään auditorio varusteineen. Suurimmista yrityksistä voidaan mainita Hartwall, jolla ei tähän mennessä ole ollut vientiä Portugaliin, näyttelyvieraita isäntäkaupunkiin lennättänyt Finnair ja jo Etelä-Euroopassakin tunnettu Nokia. Taka-Sihvolan mukaan yritykset hyödynsivät jo olemassa olevia kauppasuhteitaan ja tiedotteiden perusteella joitakin uusia maahantuontisopimuksia saatiin tehtyä.
Hannoverin EXPO-2000 - näyttelyn valmistelut jo pitkälläSeuraava maailmannäyttely järjestetään Saksan Hannoverissa kahden vuoden kuluttua. Vaikka Mikko Taka-Sihvola ei toimi siinä pääkomissaarina, hänen tiiminsä aikaansaannoksia voidaan hyödyntää Suomen osastoa suunniteltaessa.
Taka-Sihvola kertoo, että Lissabonin maailmannäyttelyn loppuraportti luovutetaan marraskuussa. Hän jatkaa, että Hannoverin maailmannäyttelyn teemana on ihmisluonto ja tekniikka, ja että Suomen osastosta on jo pidetty arkkitehtikilpailu. Lissabonissa Suomen osasto oli yksi näyttelyn vierailluimmista, johon varmasti osaltaan vaikutti Suomen oma ravintola. Se oli ensimmäinen maailmannäyttelyiden historiassa ja sen tarjoiluista vastasi Amica-yhtiöt. Aika näyttää, pääsevätkö olueen ja makkaraan mieltyneet saksalaiset parin vuoden päästä maistelemaan karjalanpiirakkaa ja muikkukukkoa.
MIKKO LAITINEN |
AJASSA -SIVULLE