Hassi: Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan aivovoimaa, ei ydinvoimaa

Hautala haluaisi supistaa presidentin valtaoikeuksia

Hautala linjasi Turussa koolla olevalle puoluekokousväelle näkemystään siitä, millaisen presidentin Suomi tarvitsee. Samoja ajatuksia hän esitti myös Verkkouutisten haastattelussa puolitoista viikkoa sitten.

Hautalasta on tärkeätä, että presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia supistetaan. Hänen mielestään usein jää epäselväksi, mistä ulkopolitiikan aloitteet ja impulssit ovat kotoisin.

- Mikä on presidentin osa, mikä ulkoministerin, mikä virkamiesten? Tällainen ulkopoliittinen päätöksenteko ei täytä nykyaikaisia avoimuuden vaatimuksia. Kansalaisten on vaikea vaikuttaa ratkaisuihin. Vastuu- ja valtasuhteita on selkiytettävä. Se luo automaattisesti lisää avoimuutta.

Hautala mainitsi esimerkkeinä Irlannin edellisen presidentin ja Saksan liittopresidentin. He ovat hänen mukaansa merkittäviä mielipidejohtajia ja vaikuttajia, vaikka heillä ei olekaan vahvoja valtaoikeuksia.

- Miksei tällainen sopisi myös Suomelle? Miksi presidentin asema ei voisi perustua pikemminkin arvovaltaan, kuin jykeviin valtaoikeuksiin, hän kysyi.

Hautala ihmetteli, miksi on niin vaikeaa myöntää, että myös politiikassa tarvitaan uusia muotoja. Ei riitä, että presidentti kuuntelee ihmisten tuntoja. Presidentin on hänen mielestään myös kyettävä kiteyttämään ja ilmaisemaan muuttuvan maailman uudet arvot.

2000-luvun perustuslakiuudistuksella on Hautalan mielestä luotava varsinainen kansanäänestys. Sen tulisi siis olla päättävä, ei neuvoa-antava. Hän harmitteli mm. sitä, että vaatimus EMU-kansanäänestyksestä sivuutettiin.

- Suomen politiikan ja talouselämän eliitti ei ehkä tiedosta sitä halveksivaa asennetta, jolla se kansalaisiin suhtautuu. Valtiollinen elämämme on niin läpikotaisin edustuksellisuuteen perustuvaa, että ei tajuta sen monessa suhteessa olevan vain todellisen demokratian heijastus luolan seinille, hän tiivisti.

Kaikkinensa Hautalan mielestä vuoden 2000 presidentinvaalien ydin on presidentin valtaoikeuksien normalisointi ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen ja rohkaiseminen.
- Presidenttinä suuntaisin kaiken kykyni, kokemukseni ja sydämeni näiden päämäärien eteen, hän lupasi.

Hassi: Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan aivovoimaa, ei ydinvoimaa

- On aika lopettaa ruikutus ja suunnata katse eteenpäin. Ilmastonmuutoksen torjuminen merkitsee suurta muutosta totuttuun toimintatapaan, mutta mahdotonta se ei todellakaan ole, korosti Hassi lauantaina Turussa.

Hassin mielestä TT:n valitusvirsien taustalla on herääminen siihen, että Kioton sopimus lakkauttaa haaveen Suomesta halvan energian paratiisina. Hänen näkemyksensä mukaan päästöjä ei ole mahdollista alentaa edes rakentamalla lisää ydinvoimaa, jos sähkö pidetään halpana.

- Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan aivovoimaa eikä ydinvoimaa. Puhe uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on syytä kerta kaikkiaan lopettaa, ne eivät enää ole nykyaikaa, hän linjasi.

Hassi arvosteli myös kokoomuksen puheenjohtajan valtiovarainministeri Sauli Niinistön Natura-kannanottoja. Niinistön mielestä Naturaan tulisi ottaa vain "selvät tapaukset" eli alueet, joista ei ole valitettu.

Hassi huomautti, että valtaosa valituksista kohdistuu jo päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien alueisiin. Jos ne jätettäisiin pois Naturasta, suojelu jäisi mutta Suomi menettäisi mahdollisuuden saada suojelun toteutukseen EU-rahaa.

- On hämmästyttävää, että juuri valtiovarainministeri päästelee suustaan mokomia rupisammakoita - vaikka rupisammakko olisikin suojelun tarpeessa.

Hassi hahmotteli puheessaan vihreiden tavoitteita vaalien jälkeen. Hän mainitsi, että vihreän liiton tavoitteena on olla mukana myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Tavoitteena kuitenkin on, että vihreillä olisi seuraavassa hallituksessa kaksi ministeriä.

Vihreä liitto esittää kansallista maatalousohjelmaa

Ohjelma kattaisi siis ajan tästä 20 vuotta eteenpäin. Se sisältäisi Suomen edun mukaiset ratkaisut EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Tässä EU:sta saatavalla rahoituksella tulee olla merkittävä osuus.

Kannanotto ei kuitenkaan syntynyt helpolla. Helsinkiläisen entisen puheenjohtajan Pekka Saurin johdolla esitettiin, että koko kannanotto palautettaisiin vielä puoluehallituksen valmisteltavaksi. Saurin mielestä kannanotto näyttäisi merkitsevän, että vihreät vaatisivat EU:n maatalouspolitiikan kasvattamista.

Tekstin laatinut oululainen kansanedustaja Erkki Pulliainen närkästyi Saurin puheista. Hän korosti, että kannanotossa kyse on nimenomaan "kansallisesta" ohjelmasta ja että EU:n rahoituksella on "merkittävä" osuus. EU:n maatalousbudjettia ei hänen mielestään tarvitse kasvattaa. Takavuosien perinteiden mukaisesti tekstiin esitettiin monenlaisia muutoksia. Lopulta päätettiin selvällä enemmistöllä, että kannanotosta päätetään. Tekstin viilaus sujuikin sitten jo jouhevammin.

Asevientiluvat Indonesiaan peruutettava

Vihreän liiton mielestä maassa tapahtunut presidentin ja hallituksen vaihdos ei vielä täytä näitä vaatimuksia. Samalla puolue vaatii peruuttamaan kaikki jo myönnetyt ja vielä käyttämättömät Indonesiaan suuntautuvat aseluvat. Suomen tulisi myös toimia Indonesian poliittisten vankien vapauttamiseksi.

Puoluekokous otti kantaa myös toimeentulon maksamiseen. Vihreän liiton mielestä toimeentulotuen maksaminen olisi siirrettävä kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Tämä tulisi toteuttaa jo ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Vihreiden mielestä kuntien kannalta edut olisivat selvät. Sosiaalityöntekijät vapautuisivat rutiininomaisesta rahan jakamisesta ja pääsisivät tekemään varsinaista sosiaalityötä.

STT-IA
24.5.1998