Kwasniewski julisti euro-optimismiaPuolan ulkoministeri huolissaan Kaliningradista
Venäjän pitäisi vähentää aseistustaan Kaliningradin alueella, ja kehittää aluetta taloudellisena ikkunana länteen, sanoi Puolan ulkoministeri Bronislaw Geremek tiistaina Helsingissä. Presidentti Aleksander Kwasniewski haluaa tuoda EU:hun "kaakkoisen ulottuvuuden".Presidentti Aleksander Kwasniewskin kanssa matkustava ulkoministeri keskusteli aamulla parin tunnin ajan ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) kanssa.
Bronislaw Geremek totesi, että Puolan ja Liettuan välissä sijaitseva Kaliningradin venäläissaareke on yhä uhka, ei ainoastaan Puolalle vaan koko Euroopan turvallisuudelle. - Venäläiset sanovat meille, että Kaliningradin aseet ovat vanhoja, mutta olkoot vanhoja tai uusia, aseet ovat aseita, emmekä me pidä tästä tilanteesta, Geremek sanoi. Puola torjuu Geremekin mukaan Venäjän ajatukset pysyvän läpikulkukäytävän luomisesta alueelleen Kaliningradin ja Valko-Venäjän välille. - Me kyllä tiedämme, mitä käytävä on merkinnyt lähihistoriassa, emmekä hyväksy sellaista ajatusta. Olemme kuitenkin valmiita keskustelemaan Venäjän kanssa normaaleista transit-liikenteen ehdoista, myös Puolan kautta. Tukea BaltiallePuola seuraa tarkasti myös tilannetta Baltian maissa, ja Geremek sanoi Puolan tukevan niiden pyrkimyksiä luoda kestävä demokratia ja markkinatalousjärjestelmä. Kiistassa Venäjän ja Latvian välillä venäläisten oikeuksista Geremek osoitti selvästi Puolan asenteen.- Minun täytyy sanoa, etten voi nähdä mitään mittapuuta, jolla Latvian sisäiset ongelmat ja Venäjän reaktiota voisi verrata. Mutta siitä olen hyvin iloinen, että vaikka Venäjä puhui sanktioista, se ei ottanut niitä käyttöön. Halonen ja Geremek totesivat keskusteluissaan olevansa samoilla linjoilla miltei kaikissa kysymyksissä, ja Suomen ja Puolan näkevän Euroopan tilanteen hyvin yhteneväisellä tavalla. Geremek toimii tämän vuoden Etyj:n puheenjohtajana, ja Halonen on jäsen Euroopan Neuvoston varapuheenjohtajaryhmässä. Ministerit pohtivatkin, miten kahden järjestön yhteistoimintaa voisi tehostaa, jotta löydettäisiin rauhanomaisia ratkaisuja entisen Jugoslavian alueella ja muissa Euroopan kriisikohdissa.
Puolaa huolestuttaa tällä hetkellä erityisesti tilanne Ukrainassa, josta myös Kwasniewski puhui Paasikivi-seurassa maanantaina. Geremek sanoi Puolan olevan valmis auttamaan Ukrainaa luomaan vakaammat poliittiset ja taloudelliset olot. EU-jäseneksi 2002, EMU:un 2006Geremek sanoi Puolan olevan valmis liittymään EU:n jäseneksi jo vuoden 2002 lopussa, ja talous- ja rahaliitto EMU:un 2006. Hän oli kuitenkin huolissaan, että EU ei välttämättä ole ajoissa valmis ottamaan vastaan uusia jäseniä.- Olemme hieman huolissamme Ranskan, Italian ja Belgian ehdotuksista koskien EU:n päätöksenteon uudistamista. Me emme usko, että on mahdollista tehdä hyvin nopeita päätöksiä EU:n päätöksenteon uudistamisesta, Geremek sanoi. Kwasniewski julisti euro-optimismiaPuolan presidentti Aleksander Kwasniewski julisti valtiojohtajien suosimaa euro-optimismia, kun hän esitelmöi Tampereen yliopistossa keskiviikkona. Kwasniewski käsitteli Puolan asemaa muuttuvassa maailmassa. Hän näkee, että yhdentyminen tarjoaa Puolalle ja koko Baltian alueelle hyviä kehitysmahdollisuuksia. Puola hakee parhaillaan EU-jäsenyyttä.- Olemme samassa veneessä. Me olemme samaa mieltä, että paras vastaus ajan haasteisiin on eurooppalainen yhdentyminen, presidentti sanoi. Kwasniewski korosti, että Venäjää ei saa eristää yhdentymiskehityksen missään vaiheessa. Venäjää käsiteltiin keskustelussa varsinaisen esitelmän jälkeen. Kwasniewski laskee Puolan balttilaisiin naapureihin myös Suomen. Oman maansa hän näkee mantereen tienristeyksenä, josta käsin voidaan rakentaa kaakkoista ulottuvuutta Ukrainaan ja kauemmaksi.
Mikään Euroopan maa ei hänen mielestään voi yksin selviytyä globaalin kilpailun tuomista haasteista. "Kaakkoinen ulottuvuus"Kwasniewski haluaa tuoda EU:hun uuden "kaakkoisen ulottuvuuden" Suomen kehittämän pohjoisen ulottuvuuden mallin mukaan. Puolan ajatus tähtää Ukrainan saamiseen tiiviimpään yhteistyöhön EU:n kanssa.Kwasniewski sanoi maanantaina Paasikivi-Seuran tilaisuudessa, että Puolan ja Suomen tulisi yhdessä varmistaa, että niiden itäiset naapurit ovat tervetulleita EU:n kumppaneita. - Suomen ehdottama pohjoinen ulottuvuus (jonka tavoitteena on Venäjän ja EU:n yhteistyön syventäminen) palvelee hyvin tätä päämäärää. Puola taas on harjoittanut aktiivia politiikkaa sellaisia maita kuten Ukrainaa kohtaan, Kwasniewski sanoi. - Uskon siksi, että kun Puolasta tulee EU:n jäsen, meidän aloitteemme auttavat rakentamaan EU:n "kaakkoisen ulottuvuuden", joka täydentäisi ja tukisi Suomen innoituksesta syntynyttä pohjoista ulottuvuutta, presidentti sanoi esitelmöidessään Euroopan ja Itämeren alueen haasteista ja muutoksista ensi vuosisadan kynnyksellä.
Puheensa jälkeen Kwasniewski kertoi ottaneensa Puolan ja Ukrainan suhteiden parantamisen yhdeksi presidenttikautensa tärkeimmistä tehtävistä. Hän kertoi saavansa Suomesta palattuaan vieraakseen Ukrainan presidentin Leonid Kutshman. Kwasniewski myönsi, että Ukrainan tilanne on vaikea. Maan johdon päättäväisyys jatkaa uudistuksia, Ukrainan integroiminen tiiviimmin eurooppalaisiin rakenteisiin ja lännen tuki ja apu uudistusten toteuttamisessa ovat presidentin mukaan ratkaisevaa maan tulevalle kehitykselle. Toisesta naapurimaastaan Valko-Venäjästä Kwasniewski sanoi, ettei hän tiedä keinoa, millä maan hitaasti laahaavaan demokratiakehitykseen voitaisiin vaikuttaa. Juuri demokratian puute Aleksandr Lukashenkon johtamassa maassa on syynä siihen, ettei Puola ole ollut kovin halukas yhteistyöhön naapurinsa kanssa, Kwasniewski kertoi. Hän toivoi, että Venäjä voisi aktiivisemmin vaikuttaa Valko-Venäjään demokratian palauttamiseksi. Presidentti ei kuitenkaan kannattanut taloudellisia pakotteita Valko-Venäjää vastaan.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE