Lipponen: Pohjoisessa ulottuvuudessa kyse koko EU:n etujen määrittelystä pohjoisilla alueilla
Pääministeri Paavo Lipponen korostaa, että Suomen ajamassa pohjoisen ulottuvuuden ajatuksessa on kyse koko EU:n etujen ajamisesta pohjoisilla alueilla.Pohjoisilla alueilla on mahdollisuuksia ja uhkia, ja niihin tarvitaan EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. - Pohjoinen ulottuvuus ei ole alueellinen aloite, vaan tavoitteena on saada kaikki 15 unionin jäsenmaata sitoutumaan yhteiseen politiikkaan pohjoisessa, hän tiivisti tiistaina Helsingissä Sitran järjestämässä Suomi uudessa Pohjois-Euroopassa -seminaarissa. Lipponen huomautti, että Euroopan pohjoisen alueet ovat potentiaalisesti yksi merkittävimmistä kasvualueista. EU:lle pohjoiset alueet tarjoavat hänen mielestään mittavia mahdollisuuksia ensi vuosituhannella. - Eurooppa on 2000-luvulla yhä enemmän riippuvainen pohjoisista energiavaroista. Näiden energiavarojen kestävä hyödyntäminen edellyttää Euroopan laajuisen jakeluverkoston rakentamista, mikä parantaisi toimintavarmuutta ja markkinoiden kilpailua. Tarvitaan myös liikenneväylien, teleyhteyksien, satamien ja rajanylityspaikkojen kehittämistä, hän muistutti. Samalla pohjoisilla alueilla on myös uhkia. Lipponen mainitsi tässä yhteydessä ympäristön pilaantumisen, puutteellisen ydinturvallisuuden, kansainvälisen rikollisuuden leviämisen ja elintasoerojen jyrkkyyden. Lipponen muistutti, että Suomi ei ole aloitteessaan esittänyt uusia instituutioita pohjoista ulottuvuutta varten. Sen sijaan on korostettu olemassa olevien järjestöjen käyttämistä hyväksi. Liioin Suomi ei ole pyytänyt lisää rahaa. Lipponen korosti, että Suomi ei pyri varojen siirtoon etelästä pohjoiseen. Tärkeintä hänen mielestään on koordinoida entistä paremmin sekä EU:n että kansainvälisten rahoituslaitosten nykyisten varojen käyttöä Pohjois- ja Luoteis-Venäjällä sekä Baltian maissa. Suomi uudessa Pohjois-EuroopassaSeminaarissa julkistettiin Sitran selonteko Mahdollisuuksien aika - Suomi uudessa Pohjois-Euroopassa. Siinä tarkastellaan Suomen Pohjois-Eurooppa -stratregian merkitystä kansallisen identiteetin uudistumisessa ja hahmotellaan tämän strategian lähtökohtia.Taustalla on, että talouden globalisaatio eli maailmanlaajuistuminen, poliittinen integraatiokehitys Euroopassa ja Venäjän uudistuminen ovat avanneet uuden mahdollisuuksien ajan uudelle Pohjois-Euroopalle ja Suomelle. Suomen ei siis enää tarvitse olla vain sopeutuja ja seurailija. Selonteossa korostetaan, että nyt on Suomen etsikkoaika toimia edelläkävijänä ja vaikuttajana, joka hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja muuttuneita toimintaedellytyksiään. Suomen on etsittävä asemansa uudelleen ja edistettävä nopeaa ja laaja-alaista poliittista ja taloudellista integraatiota Pohjois-Euroopassa. Selonteossa lähdetään siitä, että on perusteltua puhua uudesta Pohjois-Euroopasta. Euroopan kahtiajaon päättyminen ja integraatiokehitys ovat merkittävästi muuttaneet taloudellisia, poliittisia ja turvallisuuspoliittisia asetelmia Suomen lähialueilla.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE