Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiZyskowicz: Väärin asetetut optiot myrkyttäneet työmarkkinailmapiirinKokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz sanoo, että väärin asetetut ja mitoitetut optiot ovat myrkyttäneet työmarkkinailmapiirin. Hän pelkääkin, että seuraavalla tupo-kierroksella yritysjohdon esimerkkiä seuraavat tavalliset palkansaajat.Zyskowicz sanoo torstain Taloussanomissa, että hän pääosin ymmärtää pääministeri Lipposen optiokritiikkiä sekä SAK:n Lauri Ihalaisen huolta tulopoliittisista vaikutuksista. Ihalainen vaati viime viikonloppuna optioita kaikille työntekijäryhmille. Ben Zyskowicz kritisoi etenkin yritysjohdon ja hallituksen hyvä veli -järjestelmää. Hänestä yrityksissä saadaan optioista liian helppoa rahaa ilman "merkittävää omaa työpanosta".
Hallitus sopi ympäristöriitojen ryhmäkanteestaYmpäristöön liittyvissä riita-asioissa voidaan vahinkoa kärsineelle myöntää joissain tapauksissa valtion varoista avustusta oikeudenkäyntikuluihin. Hallitus sopi neuvottelussaan keskiviikkona tästä vielä auki olleesta kysymyksestä ns. ryhmäkanneasiassa.Pohjana neuvottelussa oli oikeusministeri Jussi Järventauksen (kok) johtaman ministeriryhmän ehdotus. Yleisesti hallitus toisti aiemmat linjauksensa ryhmäkanneasioiden ratkaisemisesta kuluttajansuoja-asiassa. Hallitus muistutti, että ympäristö- ja työrikosasioissa ei tarvita ryhmäkannetta korvaavia uusia järjestelmiä, sillä virallinen syyttäjä ajaa oikeudenkäynnissä syytettä kaikkien rikoksen uhrien puolesta. Ympäristöön liittyvissä riita-asioissa ei ole kuitenkaan yleistä viranomaista, joka voisi ajaa korvauskannetta yksityisen vahingonkärsijän puolesta. Vahinkoa kärsinyt voisi siis hallituksen ratkaisun mukaan saada avustusta oikeudenkäyntikuluihin. Oikeusministeriö tekisi asiasta päätöksen. Ennen päätöstä asiasta olisi hankittava ympäristöministeriön lausunto.
Haavisto toivoo Lomén sopimukseen pohjoisia elementtejäNiin sanotun Lomén sopimuksen uudistaminen on suuri haaste EU:n kolmelle seuraavalle puheenjohtajamaalle Itävallalle, Saksalle ja Suomelle, arvelee kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto (vihr).Nykyinen Lomén sopimus Euroopan unionin ja 70:n Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maan kanssa umpeutuu helmikuun lopussa vuonna 2000. Sopimus koskettelee EU:n ja sen entisten alusmaiden välisiä kauppapoliittisia, poliittisia ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. - Kun kolme seuraavaa puheenjohtajamaata ovat EU:n pohjoisia maita, niin sopimukseen on hyvät mahdollisuudet saada mukaan uusia elementtejä, Haavisto totesi maanantaina EU:n kehitysyhteistyöministerien kokouksessa.
Haaviston mukaan Suomi pitää tärkeänä Lomén avaamista myös Aasian köyhille maille. Jos tämä ei onnistu, niin nämä maat pitäisi ainakin saada vastaavien järjestelyjen piiriin.
Tiukan linjan ajajia ovat unionin eteläiset maat, kuten Ranska, Portugali, Italia ja Espanja. Haaviston mukaan sopimuksen historiallisista taustoista sanailtiin varsin kiivaasti kehitystyöministereiden kesken. Haavisto kertoi, että Suomi haluaa yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Hollannin kanssa Lomén sopimuksen yhteyteen parempia mahdollisuuksia maakohtaiseen seurantaan. Näin voitaisiin tarkastella sitä, kuinka esimerkiksi naisten asema, ympäristösäädökset tai ihmisoikeudet kehittyvät tietyissä maissa. EU:n ulkoministerit pyrkivät saamaan Lomén sopimuksen neuvotteluvaltuudet valmiiksi kesäkuun kokouksessaan.
Perho: Penttilä paniikissaKokoomuksen puoluesihteerin Maija Perhon mielestä nuorsuomalaisten puheenjohtajan Risto Penttilän kokoomuksen suuntaan kohdistuneet syytökset kuulostavat lähinnä vaatimattomasta kannatuskehityksestä huolestuneen puheenjohtajan hätähuudolta. Perho päätteli maanantaina Kokkolassa, että Penttilä on paniikissa.
Perhon näkemyksen mukaan väitteet keskiluokan kurjistumisesta voi kumota pelkillä numeroilla. Hän muistutti mm., että hallitus on keventänyt ansiotuloihin kohdistuvaa verotusta yli 13 miljardilla markalla. Perho sanoi ihmettelevänsä, miten lähestulkoon vain pääkaupunkiseudulta kannatusta hankkinut puolue aikoo saavuttaa esimerkiksi verotavoitteensa liimautumalla keskustan kylkeen. Hänen mielestään ihmettelyä aiheuttaa myös se, kuinka tasaista tulonjakoperiaatetta kannattanut keskusta ja sen kannattajat pystyvät hyväksymään kovaa talouspolitiikkaa ajavat nuorsuomalaiset.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE