Kekkosen kalaretket koottu yksiin kansiin - Tiedot viimeiseltä kalaretkeltä täsmentyvät

Samaten tiedot Kekkosesta kateellisena kalamiehenä pitävät paikkansa. Hän ärtyi ja pahoitti mielensä, jos joku sai häntä paremman saaliin.

Niinpä kalastusporukan muut jäsenet oppivat, ettei Kekkosen kanssa kalastettaessa kannata saada liikaa kaloja. Tämän oppivat vähitellen myös ulkomaalaiset.

Kekkosen kalastus- ja metsästysretket on nyt koottu yksiin kansiin. Filosofian maisteri Mauri Soikkasen presidenttien eräharrastuksista kertova kolmiosainen kirjasarja päättyy teokseen Urho Kekkonen - "kovettu kalamies".

Soikkanen on kirjaansa varten saanut arkistolähteiden lisäksi arvokkaita tietoja Kekkosen kalakavereilta.

Hän on päässyt haastattelemaan keskeisiä vielä täysissä voimissa olevia presidentin kalastusseurueiden jäseniä. Soikkanen kertoi tiistaina kirjan julkistamistilaisuudessa, että sana "kovettu" kirjan nimessä on itäistä murretta, ja se on vielä enemmän kuin "kova". Samalla se sisältää myös myönteisen tunnelatauksen.

"Rikke, tule hakemaan minut kotiin"

Kekkosen pitkälle edennyt sairaus yritettiin pitää piilossa, ja osittain siinä onnistuttiinkin. Tosin Helsingin Sanomiin pääsi kuva, jossa presidentti Vigdis Finnbogadottir taluttaa käsikynkässä vanhaa väsynyttä presidenttiä. Kuva havahdutti suomalaiset todellisuuteen.

Kekkosen hyvä erätoveri lääkintöneuvos Rikhard Sotamaa kertoo Soikkasen haastattelussa saaneensa kotiinsa Laukaaseen soiton Islannista. Puhelimessa oli presidentti, mutta hän ei kertonutkaan reippaita kalajuttuja.

- Rikke, tule hakemaan minut kotiin, pyysi Kekkonen.

Jonkin ajan kuluttua presidentin adjutantti soitti ja kertoi, että kyse oli leikistä. Lääkäri kyllä ymmärsi, mimmoisesta leikistä oli kyse.

Kekkonen olisi todella halunnut lähteä kotiin kesken matkan. Kalakaverit saivat hänet kuitenkin tyynnytellyksi, sillä matkan keskeyttäminen olisi aiheuttanut kiusallisia selityksiä.

Kuitenkin näitä selityksiä jouduttiin antamaan. Matkasta tuli Soikkasen mukaan lähes painajaismainen presidentin viimeinen kalaretki.

Pian Kekkonen jäikin sairaslomalla, ja lokakuun lopussa hänen kuntonsa oli jo niin heikko, että erolle ei ollut enää vaihtoehtoa.

"Pelkään ampumista"

Soikkaselle oli tullut jonkinlaisena yllätyksenä, ettei Kekkonen ollut todellisuudessa lainkaan niin innostunut metsästyksestä kuin mitä ehkä on annettu ymmärtää. Kekkonen ei liioin ollut kaksinen ampuja. Arkistolähteet paljastavat, kuinka hän kirjoittaa ystävälleen pelkäävänsä ampumista.

Kansan suussa Kekkosen kalaretkistä kerrotaan monenmoisia tarinoita. On esimerkiksi väitetty, että jos saalista ei ollut tullakseen, paikalle komennettiin sukeltajia korjaamaan asia.

Kekkosen pitkäaikainen turvapäällikkö Teuvo Hirvonen kuittasi julkistamistilaisuudessa tämmöiset väitteet pötypuheiksi.

Kuitenkin ainakin itänaapurissa moista peliä harrastettiin. Yhdellä neuvostoliittoon suuntautuneella kalastusmatkalla siiman päähän oli kiinnitetty puolikuollut sampi. Kekkosta kehotettiin vetämään "saalis" maihin, jotta lehdistö saisi kuvattavaa.

Hirvosen mukaan Kekkonen aluksi kieltäytyi tästä kunniasta. Kohteliaisuudesta hän kuitenkin lopulta tarttui siimaan.

Vaikka Kekkonen olikin innokas kalamies, kalojen perkauspuuhat jäivät kuitenkin muille. Kala kyllä kelpasi presidentille.

Kekkosen pitkäaikainen adjutantti kenraaliluutnantti Urpo Levo kertoi, että kesäisin, kun presidentin esittelyt pidettiin Kultarannassa, Kekkonen lähti keskiviikkona tai torstaina pienellä porukalla kalaan, jotta perjantaiksi olisi lounastarpeita ministereitä varten.

STT-IA
2.10.1988