Työttömien lisähaastattelut aiotaan hoitaa nykyresursseilla

Paljon puhuttuja kuukausittaisia tapaamisia työvoimaneuvojien kanssa tarjotaan kuitenkin lähinnä niille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, mutta joiden työllistymistä voitaisiin tapaamisilla edistää.

Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) esitteli työvoimapalvelujen muutoksia keskiviikkona Helsingissä. Hän kiisti, että työttömien kontrollointia oltaisiin lisäämässä.
- Kyse ei ole kyttäämisestä vaan työnhaun tukemisesta.

Budjettineuvottelujen yhteydessä päätettiin, että työttömien työnhakijoiden työmahdollisuuksia kartoitetaan jatkossa keskimäärin kerran kuukaudessa. Tällä halutaan lisätä työnhakijoiden aktiivisuutta ja korostaan heidän työnhakuvelvollisuuttaan.

Jaakonsaari hymähti uudistuksen voivan tosin nostaa Tilastokeskuksen työttömyyslukuja. Tilastokeskus laskee aktiivisiksi työnhakijoiksi ne, jotka ovat olleet yhteydessä työvoimatoimistoon neljän viime viikon aikana.

Erilaisia tarpeita

Hyvin lyhyen aikaa työttömänä olleet ja todennäköisesti omin voimin työtä löytävät ohjataankin käyttämään ainakin aluksi itsepalvelua. Ns. eläkeputkessa olevia ei velvoiteta kuukausittaisiin käynteihin.

Työttömien määräaikaishaastattelut on tänä vuonna kohdistettu 5, 11 tai 23 kuukautta työttömänä olleisiin. Ensi vuonna mukaan otetaan myös 17, 35, 47 ja 59 kuukautta työttömänä olleet.

Ylitarkastaja Marja Rantakaulio-Okkeri muistutti työttömien joukossa olevan hyvin erilaista väkeä. Esimerkiksi nuorten joukossa on paljon aktiivisia työnhakijoita, jotka kykenevät ja haluavat etsiä itse töitä mm. Internetin kautta.

Myös velvollisuuksia

Hän kuitenkin muistutti työttömillä olevan paitsi oikeuksia myös velvollisuuksia.
- Työttömyysturvan ideana ei ole olla kansalaispalkka.

Ministeri myönsi, että pitkäaikaistyöttömät, joiden työkyky on alentunut, ovat nyt ongelma. Hän oli kuitenkin haluton hakemaan ratkaisua mistään uudesta eläkejärjestelmästä, sillä järjestely voisi taas laukaista tarpeettoman laajan eläkkeellehakeutumisbuumin.

Nykyresursseilla

Jaakonsaari kuitenkin vakuutti, että uudistus voidaan hoitaa ilman lisärahaa ja -väkeä. Uudenlaiseen palveluun vapautuu voimavaroja mm. työttömyyden helpottumisesta ja tukityön vähentymisestä.

Työministeriöllä ei tosin ole esittää tarkempia arvioita tai laskelmia siitä, kuinka paljon uudistus käytännössä lisää yhteydenottoja työvoimaviranomaisiin.

Jaakonsaari huomautti, että Suomen työvoimahallinnolla on toki vähän voimavaroja verrattuna moniin muihin maihin. Esimerkiksi Englannissa työttömät käyvät työvoimatoimistossa kahden viikon välein.

Apulaistoimistonjohtaja Marja-Riitta Pihlman Helsingin työvoimatoimiston Kampin toimistosta kertoi, että ainakin Helsingissä kuukausittainen yhteydenotto toteutuu oikeastaan jo nyt.

Työttömiä työnhakijoita on kuukaudessa noin 36 000. Kun mukaan lasketaan henkilökohtaiset käynnit, päätteiden kautta otetut yhteydenotot ja puhelinsoitot, kertyy tällä joukolle liki 38 000 yhteydenottoa kuukaudessa.

Yhdistelmätuella iltapäiväkerhoja

Hallitusneuvos Harri Skog arvioi, että loppuvuodesta päästään jo lähelle alun perin asetettua tavoitetta eli 10 000:ta. Näin noin joka kymmenes vähintään kaksi vuotta työttömänä ollut pääsisi kiinni työelämän syrjään tuen kautta.

Yhdistelmätuki on entisiä tukia yhdistelmällä luotu uusi järjestely. Työnantajalle annettava tuki on 5 000 markkaa kuukaudessa. Yritysten lisäksi sitä voivat saada mm. järjestöt työntekijöiden palkkaamiseen.

Jaakonsaaren mukaan järjestöt ovat käyttäneet tukea mm. koululaisten iltapäiväkerhojen järjestämiseen. Hän piti myös kiinnostavana urheilujärjestöjen suunnitelmia palkata työttömänä olevia entisiä huippu-urheilijoita ohjaamaan liikuntatoimintaa.

Työnhakukurssien tuloksellisuudesta työministeriöllä ei ole vielä tarkkoja selvityksiä, mutta saadun palautteen perusteella työttömät ovat olleet tyytyväisiä. Muutamista toimistoista saatujen hajatietojen perusteella noin puolet olisi saanut töitä pian kurssin jälkeen.

STT-IA
2.10.1998