Teollisuuden selvitys: Joka toisella palkattavalla oltava korkeakoulututkinto


TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma pelkää, että pula koulutetusta henkilöstöstä uhkaa teollisuuden kasvua.

Teollisuuden tuoreen selvityksen mukaan alalle palkattavista joka toisella olisi oltava korkeakoulututkinto. Myös ammatillisista oppilaitoksista valmistuvia kysytään yhä enemmän, ja erityisesti metalli- ja rakennusteollisuus ei löydä riittävästi koulutettua väkeä.

TT:n jäsenyritykset ottavat vuosituhannen vaihteeseen saakka joka vuosi lähes 30 000 uutta henkilöä palvelukseensa. Näistä keskimäärin 11 400 palkataan pois lähteneen tilalle ja 18 600 on kokonaan uutta väkeä.

Koroman mukaan arviot henkilöstötarpeista ovat niin suuria, että vaikka Suomen talouskehitys maailmantalouden myllerrysten myötä hidastuisikin arvioitua enemmän, myös pula osaavasta väestä uhkaa rajoittaa kasvua.

- Suomella ei pitäisi olla varaa siihen, että jätämme omat kasvumahdollisuutemme käyttämättä turhan hitailla koulutuspolitiikan korjausliikkeillä.

TT:n osaamistarveluotain tehtiin viime keväänä, joten viimeaikaiset maailmantalouden heilahtelut eivät näy sen tuloksissa.

Kysely lähetettiin maaliskuussa 677 toimipaikkaan, joista reilu puolet vastasi. Vastanneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä on liki kolmannes TT:n jäsenyritysten kokonaishenkilöstömäärästä.

Kärjessä elektroniikka, metalli ja rakentaminen

Neljäsosa TT:n jäsenyritysten palkkaamasta uudesta väestä tulee elektroniikkateollisuuden palvelukseen. Alalla etsitään erityisesti korkeakoulututkinnon saanutta työvoimaa. Vaikka alan koulutuspaikkoja on lisätty reippaasti, eletään alalla työvoimapulassa.

Joka viides uusista työntekijöistä tulee rakennusteollisuuteen ja joka kuudes metalliteollisuuteen. Näissä painopiste on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

40 prosenttia rekrytoinneista tapahtuu Uudellamaalla. Siellä myös korostuu korkeakoulutettujen tarve. Muualla tarvitaan erityisesti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

- Näiden uusien tulosten valossa on itsestään selvää, että pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin teollisuuden oma ammattikorkeakoulu, Koroma katsoo.

Käytännössä hanke voitaisiin TT:n mukaan toteuttaa nykyisten oppilaitosten verkostomaisella yhteistyöllä. Mitään uutta oppilaitosta ei siis tarvitsisi rakentaa.

Akateemista oppisopimuskoulutusta?

Teollisuuden tarpeet koulutuksen painopisteille vaihtelevat nopeasti. Koroman mukaan näitä muutostarpeita ei enää voida ratkaista vain oppilaitosten ja viranomaisten toimin. Apuun tarvitaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä.

Koroma patistaa kohentamaan ammatillisten oppilaitosten imagoa, jotta erityisesti rakennus- ja metalliteollisuuden palvelukseen saataisiin riittävästi väkeä. Oppilaitoksiin voitaisiin mm. järjestää päättötutkinnot ja luoda ylioppilaspohjaisia linjoja.

Teollisuudella on hyviä kokemuksia oppisopimuskoulutuksesta. Koroma kokeilisi oppisopimuskoulutuksen soveltuvuutta myös akateemisille aloille.

STT-IA
2.10.1998

POLITIIKKA -SIVULLE