 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pekka Sutela: Venäjän avustamista syytä vielä harkita
Kylmään harkintaan Venäjän avustamisessa näyttäisi tohtori Pekka Sutelan mielestä olevan aikaa. Venäjän talouden tuntija perustaa näkemyksensä siihen, että nykyistä pahemmat ajat ovat edessä, sillä valittu talouspolitiikka on tuomittu epäonnistumaan.Sutelan mukaan avustamisen motiivit ovat myös sekaisin. Humanitäärisen avun, poliittisen avun ja taloudellisen tuen linjanvedot ovat sotkeutuneet. Virheellinen, täysin epäonnistunut talouslinja ja voimakas inflaatio ovat seurausta siitä, että julkisen talouden menojen supistaminen ei sidonnaisuuksien takia ole mahdollista, budjettivajetta ei ole enää mahdollista rahoittaa lisävelalla, setelirahaa painetaan lisää eikä verojen keruu onnistu normaalisti. Järkevillä taloudellisilla perusteilla Venäjää ei pitäisi tukea, koska vallassa on talousajattelultaan kyseenalaisia päättäjiä, jotka vertaavat Venäjän ahdinkoa väärin perustein mm. Yhdysvaltojen 1930-luvun lamaan. Sutela pitää tätä pääministeri Jevgeni Primakovin vertausta täysin käsittämättömänä. Alueet katsovat omaa etuaanVenäjän hajoaminen taloudellisesti osiin on Suomen kannalta huolestuttavaa. Luottamus Moskovan keskusvallan toimintaan on luhistunut. Sen seurauksena esimerkiksi elintarvikkeiden jakelu ei välttämättä toimi tai sen ei haluta toimivan entiseen tapaan. Elintarvikepula ei välttämättä ole vielä yleisesti suuri, se on paikallista.Alueet keräävät varastoja omaan käyttöönsä. Näin joku provinssi saattaa jäädä vaille elintarvikkeita. Näin on käymässä esimerkiksi Siperian pohjoisnurkassa sijaitsevalle Taimurin niemimaalle. Tänä kesänä sinne ei toimitettu tavanomaista laivalastia, ja pian jäät sulkevat reitit. Keskushallinnon pyrkimys rakentaa uusia superalueita tähtää kontrollin lisäämiseen. Nykyisten 89 ns. subjektin tilalle Moskovassa suunnitellaan 12 suurempaa aluetta. Tämä olisi keskushallinnon vastaisku sille, että alueet ovat ottaneet omaa itsehallintoaan pönkittämällä etäisyyttä Moskovasta. Sutela sanoo, ettei suinkaan ole Suomen etujen mukaista, että lähialueet surkastuvat. Pietarin tilanne näyttää hyvin huonolta, se ei saane tukea mistään. Kauhuskenariona on viiden miljoonan ihmisen slummi Suomen lähituntumassa kasvavine ympäristöongelmineen. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto on päättänyt myöntää 5,5 miljoonaa markkaa humanitääristä apua Murmanskin ja Karjalan tasavallan auttamiseksi. Suomen Punaisen Ristin kautta kanavoidaan neljä miljoonaa ensisijaisesti lääkkeiden ja ruoan hankkimiseen lähialueen laitoksiin ja sairaaloihin. Kirkon ulkomaanapu saa 1,5 miljoonaa markkaa. Viime vuonna Suomen humanitäärinen apu lähialueille oli 4,7 miljoonaa markkaa.
MARGIT HARA |
TALOUS -SIVULLE