Lipponen: Budjetin perusteita ei tarpeen tarkistaa



Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mielestä talousnäkymät eivät anna tässä vaiheessa aihetta tarkistaa budjetin perusteena olevaa kasvuennustetta.


Talousarvioesityksessä on pelivaraa myös mahdollisesti tarvittavista tasapainottavista toimista huolehtimiseen, Lipponen sanoi taloustoimittajien yhdistyksen lounaalla keskiviikkona.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys perustuu ennusteelle, jonka mukaan bruttokansantuote kasvaisi tänä vuonna 5,5 ja ensi vuonna 4,0 prosenttia.

Valtiovarainministeriön kasvuennustetta tarkistetaan seuraavan kerran normaalin aikataulun mukaisesti tammi-helmikuussa.

Ydinvoimasta ei hallituskynnystä

Ydinvoiman Lipponen ei usko nousevan seuraavissa vaaleissa puolueita selvästi jakavaksi linjakysymykseksi, vaikka mm. kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö ja SDP:n kansanedustaja Antero Kekkonen ovat esittäneet ydinvoimaratkaisua yhdeksi kynnyskysymykseksi seuraavaa hallituspohjaa mietittäessä.

Lipponen sanoi pitävänsä hyvänä, että myös ydinvoima on palautettu harkinnassa olevien energiavaihtoehtojen joukkoon, sillä välillä se oli tabu, josta ei voitu edes keskustella.

- Toisaalta eduskunnan kielteisen ydinvoimakannan jälkeen oli paikallaan pitääkin tauko, jonka aikana mielipiteet kypsyivät, Lipponen arvioi.

Energiaratkaisujen pohjaksi tarvitaan pääministerin mukaan kuitenkin vielä lisää tietopohjaa, joten kantojen lukkoon lyöminen on liian varhaista. Selvityksiä on vielä tekeillä mm. maakaasuvaihtoehdosta, Lipponen huomautti.

Fortumin yksityistämisen suhteen seuraava tarkistuspaikka on Lipposen mukaan vasta keväällä. Imatran Voimasta ja Nesteestä muodostettu Fortum oli aiempien suunnitelmien mukaan tarkoitus viedä pörssiin syys-lokakuussa, mutta pari viikkoa sitten osakkeiden myyntiä lykättiin epävarman markkinatilanteen vuoksi.

Myyntiin tulevien Fortumin osakkeiden määrääkään ei ole vielä lyöty lukkoon.

Maailmantalouteen pelisäännöt

Lipposen mielestä maailmantalouden viimeaikainen kriisi on osoittanut, että pelisäännöstö, jonka puitteissa maailmantaloutta harjoitetaan, on riittämätön.

Sekä G7-maiden toimesta että Maailman kauppajärjestön WTO:n seuraavalla neuvottelukierroksella on hänen mukaansa aihetta paneutua laajemmassa mielessä näihin pelisääntöihin sekä keskeisten finanssijärjestelmien uudistamiseen ja kehittämiseen.

- Markkinatalous siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme ei toimi, jos ei kunnioiteta oikeusvaltion toimintaperiaatteita ja ihmisoikeuksia, Lipponen huomautti. Suomelle ihmisoikeuspolitiikka on hänen mukaansa tärkeä kaikissa asioissa.

Lipposen mielestä kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään kohdistunut kritiikki saattaa olla sikäli aiheellista, että kehittyvien maiden ongelmiin on kenties liian yksioikoisesti tarjottu uusliberalistisia ratkaisuja.

Sen sijaan olisi haettava kunkin maan ja alueen oloihin realistisempia malleja, Lipponen sanoi ja huomautti tämän koskevan myös Venäjää.

Lipponen pitää tärkeänä, että tulevalla euroalueella on selkeä yhteinen linja ja ääni. Euroopan Keskuspankin linjauksia odotetaan mielenkiinnolla, mutta yhteisen rahapolitiikan lisäksi tarvitaan myös euromaiden yhteistä talouspolitiikkaa.

Lipposen mielestä 11 euromaan yhteisen talouspolitiikan linjauksia varten saatetaan hyvinkin tarvita vielä uusi yhteinen valmisteluelin. Sitä, millainen elin tulisi kyseeseen, hän ei ole vielä pohdiskellut täsmällisen esityksen muotoon.

STT-IA
2.10.1998


TALOUS -SIVULLE