Sähköpaimen

2.10.1998





Ehdokkaita

Hyvältä näyttää ensi maaliskuun eduskuntavaaleja ajatellen. Tavaraa on tarjolla ihan joka makuun. On rehellistä, luotettavaa, tuomittua, epäiltyä - ja yksi isotissinen.


Puolueiden ehdokasasettelu seuraaviin eduskuntavaaleihin alkaa olla loppusuoralla. Istuvat kansanedustajat yrittävät hampaat irvessä uusia valtakirjansa todistelemalla erinomaisuuttaan satojentuhansien markkojen 4-värivaalikampanjoillaan.

Meille muistutetaan - taas - joka tuutista, että täysistunnoista poissaoloilla ei ole mitään merkitystä - työ tehdään valiokunnissa. Tai valiokuntien pöydillä.

Sähköpaimenelta pääsee varmasti paha poru, kun reklaameja alkaa tipahdella postiluukusta. Miksi kukaan ei uskalla olla erilainen. Viime vaaleissa Ben Zyskowicz käytti mainoksissaan mainiota piirroskarikatyyriä - jos mies on ruma, niin hän on ruma.

Ben on - ja rohkea. Hänen mainoksensa on yksi niistä harvoista, jonka Sähköpaimen muistaa vielä - neljän vuoden kuluttua.

Eikö vassien Suvi-Anne Siimes esimerkiksi voisi kääntää ärränsä sorauttelua edukseen: sorran ärrää, en köyhiä.

Ja miksi maalaisliiton Tanja Vienonen laskettelee ulkomuistista valtiovelan suuruuden, kun kukaan ei ole siitä kiinostunut - hänen ulkoisista muodoistaan sitäkin enemmän.

Mainion kampanjan voisi tehdä myös Arja Alho. Tai olla tekemättä. Hänet kyllä tunnetaan ilman vaalimainontaakin. Valitettavasti.

Pääministeri Paavo Lipponen kantaa nyt vastuuta. Harri Holkeri joi vain kahvia. Onneksi. Lipponen voisi ihan hyvin kertoa meille äänestäjille Alhosta oman mielipiteensä - ja totuuden.

Sähköpaimen tekee sen Paavon puolesta: ei noita ortodoksisia nuorisoliittolaisia pitele mikään. Demarit eivät omasta mielestään valehtele eivätkä varasta. Toisiltaan.


KOLUMNIT -SIVULLE