 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Moraalista ei apua yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisuun
Lamavuosina meilläkin herkistyttiin etsimään yhteistä moraalia, jonka pohjalta voitaisiin ratkoa maata ravistelevat ongelmat ilman turhaa politikointia. Tutkijan mukaan nyky-yhteiskunnan ristiriitoihin on kuitenkin turha odottaa moraalisia ratkaisuja.- Moderni yhteiskunta on sidottu politiikkaan, jossa paitsi erilaiset intressit ja elämäntavat myös erilaiset moraaliset ideaalit ja oikeudenmukaisuutta koskevat näkemykset kamppailevat keskenään, katsoo filosofian tohtori, Renvall-instituutin tutkija Kari Saastamoinen. Yksimielisyyden syntyminen on vain vaikeutunut yhteiskunnan monimutkaistumisen ja työnjaon etenemisen myötä. Saastamoinen esittää näkemyksiään tuoreessa Eurooppalainen liberalismi -kirjassa. Se ilmestyi Sitran uudessa Puheenvuoroja-kirjasarjassa. Politiikan puolustusLiberalismi tulkitaan herkästi jonkinmoiseksi moraalifilosofiseksi opiksi. Saastamoisen mukaan sen keskeinen perintö on ennemmin edustukselliseen demokratiaan perustuvan liberaalis-demokraattisen yhteiskunnan malli.Edustuksellisen järjestelmän valtti on sen kyky tehdä kompromisseja. Tämä perustuu valittujen edustajien itsenäisyyteen ja omaan harkintavaltaan suhteessa äänestäjiin. - Siksi äänestäjien ei tulisikaan odottaa, että edustajat toimivat vaalikampanjan aikana esittämiensä näkemysten dogmaattisina äänitorvina, Saastamoinen huomauttaa. Hän nimeääkin teoksensa loppuluvun Politiikan puolustukseksi. Puutteistaan ja raadollisista piirteistään huolimatta edustuksellinen järjestelmä on kokeilluista yhteiskuntamuodoista toimivin. Se on tarjonnut melko laajat mahdollisuudet erilaisten elämänmuotojen rinnakkaiselolle ja toisaalta ihmisten ja ryhmien välisten ristiriitojen sovittelulle. Saastamoinen suhtautuu varauksellisesti yrityksiin täydentää edustuksellista järjestelmää välittömän demokratian rakenteilla. - Järjestelmän monimutkaistaminen vain halvaannuttaisi poliittisen päätöksenteon ja sysäisi asioista päättämisen entistäkin enemmän virkamiesten hartioille. Häviääkö sitova aines?Edustuksellisen järjestelmän on tuon tuosta kerrottu olevan "kriisissä". Saastamoinen löytää nyt suurimmat uhat toisaalta vastakkainasettelujen kärjistymisestä ja toisaalta talouden kansainvälistymisestä.Edustuksellisen demokratian toiminta edellyttää, ettei yhteiskuntaan pääse syntymään liian syviä juopia esimerkiksi taloudellisesti hyväosaisten ja syrjäytyneiden välille. Yhdysvalloissa ja joissakin Euroopan suurkaupungeissa on jo syntynyt slummeja, joissa ollaan käännytty piittaamattomiksi, jopa vihamielisiksi politiikkaa kohtaan. - Eikä ole kaukana, että niitä alkaa syntyä Suomeenkin. Demokratian olisi myös kyettävä tuottamaan todellisia, vaikuttavia päätöksiä talouden kansainvälistymisen puristuksessa. Edustuksellisen järjestelmän on yhä vaikeampi sovitella palkansaajien ja yritysmaailman ristiriitoja, kun suuryritykset eivät ole entiseen tapaan riippuvaisia yhdestä kansallisvaltiosta. Tähän on esitetty avuksi edustuksellisten rakenteiden luomista Euroopan unioniin. Saastamoinen kuitenkin muistuttaa, että edustuksellinen demokratia voi toimia vain riittävän yhtenäisessä yhteisössä. Ainakin toistaiseksi eurooppalaisten identiteetti määräytyy kansallisvaltion mukaan. - Jos kansalliset identiteetit ovat viime vuosina jossain määrin heikenneet, niitä ei ole korvannut euroidentiteetti vaan alueelliset identiteetit.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE