Matkailuelinkeino vaatii veroa alas, valtio taas lisää yksityistä satsausta markkinointiin



Verotuksen vaikutusta matkailualan työllisyyteen ja valtion roolia matkailun edistämisessä pohdittiin keskiviikkona Helsingissä.


Perinteisen Maailman matkailupäivän yhteydessä järjestetty asiantuntijakokous keräsi Finlandia-talon noin 200 alan ammattilaista.

Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen (SDP) mukaan matkailuelinkeinolla on yleensä positiivinen vaikutus Suomi-kuvaan ja se hyödyttää omalta osaltaan Suomen koko vientiklusteria. Viime vuonna käytettiin matkailuelinkeinon kehittämiseen yli 800 miljoonaa markkaa julkisia varoja.

Elinkeinoelämä toivoi seminaarissa verotusta alhaisemmaksi, valtiovalta taas sitä, että elinkeino ottaisi nykyistä suuremman vastuun matkailun edistämisestä toiminnallisesti ja rahallisesti.

Suomen hotelli- ja ravintolaliiton toimitusjohtajan Juha Rydmanin mukaan niissä Euroopan maissa, joissa arvonlisäverotus hotelli- ja ravintolapalveluissa ja matkailussa on alhainen, on yleensä alalla korkea työllisyys. Toisaalta taas korkea arvonlisäverotus merkitsee myös korkeaa työttömyyttä.

Suomen hotelli- ja ravintolaliiton tavoite on ollut jo pitkään ruokatarjoilun arvonlisäveron alentaminen samalle 17 prosentin tasolle muun elintarvikemyynnin kanssa.

Rydmanin mukaan laskennallisesti muutos vähentäisi valtion verotuloja 450 miljoonaa markkaa. Ruokapalvelujen kysyntä reagoisi kuitenkin herkästi hintojen muutoksiin, minkä vuoksi veronalennus lisäisi kysyntää ja loisi noin 1 500 uutta työpaikkaa.

- Kysynnän ja työllisyyden kasvu toisi valtiolle lyhyellä tähtäimellä takaisin noin 250 miljoonaa markkaa, Rydman arvioi.

Euroopalle tarvittaisiin oma matkailutuote

Amerikkalaisten ja aasialaisten maailmanmatkaajien välilaskupaikkana oleva Eurooppa tarvitsisi oman matkailutuotteensa, jonka avulla merten takaa tulijoita voitaisiin kiinnittää paremmin Euroopan kamaralle.

- Tällainen tuote voisi olla vaikka "historialliset reitit" tai "viinialueet", pohti Harald Wiedenhofer. Hän toimii pääsihteerinä ECF:ssä, elintarvike- sekä hotelli- ja ravintola-alan ammattiliittojen eurooppalaisen yhteistyöjärjestössä.

Wiedenhoferin mukaan EU:lla ei ole vielä yhteistä Euroopan matkailupolitiikkaa, sellaista ei ole edes kaikilla jäsenmaillakaan.

Wiedenhofer korosti, että eurooppalainen matkailubisnes ei voi kilpailla halvemman työvoimakustannusten maiden kanssa muulla kuin palvelujen laadukkuudella ja sillä, että työntekijät saavat kunnon koulutusta.

Lisäksi EU:ssa tarvittaisiin arvonlisäveron harmonisointia, mieluiten mahdollisimman alhaiselle tasolle.

Keskiviikkona vietetty Maailman matkailupäivä on maailmanlaajuisen matkailujärjestön WTO:n ideoima tapa kiinnittää huomiota matkailun asemaan. Suomessa päivän järjestäjiä olivat mm. kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Matkailun edistämiskeskus.

STT-IA
2.10.1998


TALOUS -SIVULLE