Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Aho vastustaa uutta ydinvoimaa

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho ei kannata ydinvoiman lisärakentamista. Suomen olisi hänen mukaansa parasta pyrkiä löytämään ydinvoimalle vaihtoehtoja, joista hän mainitsee maakaasun sekä kotimaisten energialähteiden käytön lisäämisen.

Torstain Taloussanomissa haastateltu Aho epäilee erityisesti ydinvoiman turvallisuutta. Ydinvoiman rakentamiseen liittyy hänen mukaansa uusia riskejä myös ympäristöliikehdinnän ja joidenkin terrorismin muotojen takia.

Aho ottaa haastattelussa myös kantaa valtion energiayhtiön Fortumin ja teleyhtiön Soneran myyntiin. Hän pitää oikeana hallituksen päätöstä lykätä Fortumin osakkeiden myyntiä. Myyntiä pitäisi hänen mielestään lykätä ainakin vuodella epävarman taloustilanteen vuoksi.

Keskustan puheenjohtaja katsoo niin ikään, että Soneran myyntiaikataulun lykkäämistä tulisi vakavasti harkita. Hän varoittaa, että markkinatilanne on nyt niin epävarma, että valtion omaisuutta voi mennä alihintaan.

Toisaalta hän toteaa, että markkinatilanne ei Soneran osalta välttämättä parane vastaisuudessakaan ja anti voi tulla silloin vielä huonompaan aikaan.


Halonen: Ulkoministeriössä on korkea virkamiesmoraali

Ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) mukaan ulkoministeriössä on korkea virkamiesmoraali ja hyvä henki, huolimatta viime viikolla julki tulleesta vakoiluepäilystä.

Halonen sanoi keskiviikkona aamukahvitilaisuudessaan Helsingissä, että ulkoasiainsihteeri Olli Mattilan vakoiluepäily ei ole vaikuttanut ministeriön tunnelmiin.

Haloselta kysyttiin, onko hänellä tietoa mahdollisista Venäjän vastatoimista sen takia, että Suomi pyysi toista yhteistyöstä Mattilan kanssa epäiltyä venäläisdiplomaattia poistumaan maasta. Halosen mukaan sellaisesta ei ole ilmoitettu.

Halonen korosti, että ulkoministeriöllä ei ole mitään uutta sanottavaa asiasta. Hän ei ole keskustellut Mattilan kanssa. Virastapidättäminen on käsitelty normaalissa virkamieslain mukaisessa menettelyssä.


Teollisuusliitot vaativat energiaratkaisua hallitusohjelmaan

Teollisuuden ammattiliittoja edustava teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunta vaatii seuraavan hallituksen ohjelmaan johdonmukaista energiaratkaisua. Sähkön saanti kilpailukykyiseen hintaan voidaan liittojen mukaan turvata parhaiten ydinvoiman lisärakentamisella.

TP perustelee ydinvoiman lisärakentamista mm. sillä, että sähkön kulutus on kasvussa ja markkinoiden avautuessa energian tuonti lisääntyy. Tämä ei liittojen mielestä ole pitkäjänteinen eikä turvallinen ratkaisu.

- Suomen teollisuuden rakenne vaatii hinnaltaan kilpailukykyisen energia vakaata ja varmaa saantia, TP toteaa kannanotossaan. Muita perusteluja ovat kansainvälisesti sovitut ilmansuojelutavoitteet, jotka PT:n mukaan puoltavat ydinvoiman lisärakentamista.

- Kun hiilivoimaan perustuvaa sähköntuotantoa ei voida lisätä ja maakaasun käytön lisäämiseen perustuvat ratkaisut ovat toistaiseksi epävarmalla pohjalla, jää ydinvoiman lisärakentaminen käytännössä ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi, TP perustelee.

Liittojen mukaan hallituksen viimekeväinen energiapoliittinen selonteko on oikeansuuntainen. perusongelma TP:n mukaan on, ettei sen pohjalta ole toistaiseksi kyetty tekemään tarvittavia käytännön ratkaisuja.

Neuvottelukunta edustaa 14 teollisuuden ammattiliitoa, joiden jäseninä on yhteensä 632 300 palkansaajaa.


Heikkinen: Aseviennin kriteerit arvioitava uudelleen

Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen esittää, että seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava selkeät kriteerit Suomen aseviennille.

Ohjelmaan tulisi hänen mielestään vähintään kirjata ehdoton asevientikielto maihin, joissa voidaan osoittaa tapahtuvan ihmisoikeusrikkomuksia ja joissa tilanne on muulla tavoin epävakaa.

Sinänsä Heikkisen näkemyksen mukaan parasta olisi pidättäytyä aseviennistä kokonaan, mutta tilannetta kohentaisi jo sekin, että päätetään lopettaa asevienti EU-maiden ulkopuolelle. Pontta Heikkisen näkemykselle antoi valtioneuvoston viimeviikkoinen päätös antaa lupa viedä iltatorjuntatykin ammusmateriaalia Turkkiin.

- Hallituksen päätös on syvästi ristiriidassa hallituksen julkilausuttujen ulkopolitiikan tavoitteiden kanssa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut "osallistumaan aktiivisesti ihmisoikeuksien puolesta tehtävään työhön".

Turkissa pidetään kurdivähemmistön ihmisoikeuksia pilkkana, ja hallituksessa nyt tehty päätös antaa suomalaistenkin siunauksen näille sortotoimille, hän päätteli.

Heikkisen mielestä erityinen vastuu asiassa on vientipäätöksen puolesta äänestäneillä SDP:llä ja kokoomuksella.


Ahtisaari: EU:n laajentumisprosessi poikkeuksellinen

Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan käynnissä oleva Euroopan unionin laajentumisprosessi poikkeaa monin tavoin aikaisemmista. Laajentumisen tekee erityisen haasteelliseksi samanaikaisesti käynnissä oleva Euroopan unionin sisäinen uudistaminen, Ahtisaari sanoi puhuessaan maanantaina Pecsissä Unkarissa.

- Lisäksi prosessissa olevien hakijamaiden määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja niiden lähtökohdat ovat olleet kauempana EU:n keskiarvosta kuin aiemmin.

- Tämä kaikki vie oman aikansa ja vaatii paljon sekä EU:hun pyrkiviltä että nykyisiltä jäsenmailta. Mutta lopultakin on kaikkien edun mukaista, että laajentunut unioni on entistäkin toimintakykyisempi, Ahtisaari sanoi.

Ahtisaari sanoi suomalaisten tervehtivän Unkarin edistymistä ja tulevaa EU-jäsenyyttä mitä lämpimimmin. Yhteiset sisämarkkinat antavat maidemme väliselle kaupankäynnille uusia mahdollisuuksia ja haasteita, hän sanoi.


TT pitää tuloratkaisun vaihtoehdot auki

Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto kehottaa pitämään tuloratkaisun muodossa vielä kaikki vaihtoehdot auki. Johtaja Seppo Riskin mukaan tuloratkaisun sisällöistä tai muodosta on tässä vaiheessa ennenaikaista keskustella.

Voimassa olevan tulopoliittisen kokonaisratkaisun keskeiset tavoitteet ovat toistaiseksi täyttyneet hyvin.
- Kolmikantayhteistyö hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on tästä näkökulmasta arvioituna toiminut hyvin, hän sanoi Helsingissä maanantaina.

Neljä teollisuuden keskeistä ammattiliitto liputti viime viikolla liittokohtaisen kierroksen puolesta, jotta alakohtaiset ongelmat saataisiin ratkottua.

Riski huomautti alakohtaisista ongelmista puhuvien liittojen yleensä haluavan suurempia palkankorotuksia tai enemmän etuuksia kuin muut.

- Jos jollakin alalla on rakenteellisia ongelmia, voi kysyä, miksi niistä ei tuoda esiin ja miksei niistä neuvotella sopimuskauden aikana. Näinhän eräät modernit sopijakumppanit jo toimivat.


Lipponen torjuisi taantuman yhteisellä toimintalinjalla

Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mielestä yleismaailmallinen taantuma ja uudet kriisit voidaan torjua vain luomalla markkinatalouteen, demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuva yhteinen toimintalinja.

Lipponen kirjoitti viidessä lehdessä, mm. Turun Sanomissa maanantaina ilmestyneessä artikkelissa, että ensimmäiseksi on korjattava keskeisten kehittyneempien kriisimaiden finassisektorin valvonnan puutteet ja vaadittava siirtymätalouksilta johdonmukaista uudistuspolitiikkaa niiden omista lähtökohdista.

Toiseksi on Lipposen mielestä uudistettava Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja saatava kaikki taloustoimijat tiiviimpään yhteistyöhön.

Kolmanneksi on tuettava Maailman kauppajärjestön WTO:n pyrkimyksiä liittää seuraaviin neuvottelukierroksiin entistä tiiviimmin demokratian ja markkinatalouden periaatteet.

Koonnut: IA
1.10.1998


POLITIIKKA -SIVULLE