Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Heinonen: Koulujen lakkauttaminen parempi kuin opettajien lomauttaminen

Sunnuntain Kymen Sanomissa haastatellun Heinosen mukaan on väärin luulla, ettei suurten koulujen opetus olisi yhtä tehokasta kuin pienten koulujen.

- Isossa kokonaisuudessa pystytään antamaan laadukkaampaa opetusta ja enemmän valinnanmahdollisuuksia kuin pienessä. Suuressa koulussa on opettajalla mahdollista keskittyä ainoastaan muutamiin aineisiin, Heinonen sanoo.

Heinonen kertoo myös olevansa valmis kevään vaalien jälkeiseen hallitukseen, mikäli kokoomus on siinä mukana.

Lipponen kaipaa maatalouskysymyksissä kansallista yhteisymmärrystä

Hän myönsi, että kyse on satojen miljoonien markkojen menonlisäyksestä.

Puheessaan Lipponen korosti, että Suomen maatalouden tulevaisuutta koskeviin suuriin ratkaisuihin olisi löydettävä kansallinen yhteisymmärrys.

Hän muistutti, että edessä on EU-jäsenyysneuvottelujen jälkeen merkittävin neuvotteluvaihe unionissa. Tällä hän viittasi siihen, että Agenda 2000:n maatalousleikkausten korvaamisesta Suomelle päätetään ensi vuonna.

Lipponen kertasi, että EU:n komissio on saanut valmiiksi analyysinsä Suomen maatalouden kompensaatiotarpeesta, joka syntyy EU:n maataloustukien supistuksista unionin seuraavalla budjettikaudella. Samalla hän huomautti, että komission arvion valmistuminen päättää ensimmäisen vaiheen Suomea koskevien ratkaisujen valmistelussa.

Keskusta ja MTK:n edustajat levittävät Lipposen mielestä kuitenkin tietoisesti virheellistä käsitystä Agenda-päätöksenteosta syyttäessään hallitusta ratkaisujen siirtymisestä.

- Komissio ei päätä Suomen kompensaatiosta. Siitä päättää EU:n neuvosto vasta sen jälkeen, kun neuvosto on ensin päättänyt Agenda 2000:n maatalousosuudesta ja siihen sisältyvistä leikkauksista, hän muistutti.

Suomi pyrkii Lipposen mukaan tiiviisiin aikatauluihin EU:n maatalousratkaisuissa, mutta ei voi pakottaa muita jäsenmaita kiirehtimään.
- Tämän keskusta ja MTK voisivat rehellisesti kertoa jäsenistölleen. Minkäänlainen uho ja kaunan lietsominen eivät näissä asioissa auta.

Tuomioja kiittää maltillisia tuloratkaisuja ja tuomitsee yritysjohtajien optiot

Tuomiojan mielestä tällaisen vastakkainasettelun vallitessa ei kahta edellistä maltillista tuloratkaisua olisi syntynyt. Ilman niitä ei hänen näkemyksensä mukaan talouden vakauttamisessa ja työllisyyden parantamisessa olisi saavutettu hyviä tuloksia.

Tuomioja muistutti, että EMU:ssa inflaation seuraukset ovat kertaluokkaa vakavampi riski kuin ennen. Tämä taas edellyttää korostettua vastuullisuutta myös työmarkkinoilla.

- Mutta kuka uskoo niitä yritysjohtajia, jotka järjestettyään itselleen muhkeat optiosalkut, saarnaavat pienipalkkaisimmilleen pidättyvyyttä? Jos seuraava tulokierros ei enää pääty koko kansantaloutta ja työllistämistä yhtä hienosti palvelevaan tulokseen kuin kaksi edellistä kierrosta, kantavat optioahneilijat siitä erinomaisen ison vastuun.

Tuomiojan tulkinnan mukaan yritysjohdon palkitseminen korostetusti lyhytaikaisten kurssivaihtelujen perusteella on parhaimmillaankin koko kansantalouden kannalta kyseenalaista. Räikeimmillään se lähestyy hänen mielestään rikollista keinottelurahastusta.

SDP pyrkii Tuomioja mukaan luonnollisesti siihen, että vaalien jälkeenkin se olisi suurin puolue ja voisi kantaa hallituksen vetovastuun.

- Jos näin ei ole, on sosialidemokraattien osallistuminen hallitusvastuuseen myös vähemmän todennäköistä, mutta sellaiseen ennakkokantaan, että emme tällöin missään olosuhteissa olisi hallituksessa, ei Suomella eikä sosialidemokraateilla ole varaa, hän huomautti.

Vehviläinen: Jo riittää Lipposen vinoilut

- Lipponen ei tunnu ymmärtävän, että maakunnissa pääministeriltä kaivattaisiin pikemminkin rohkaisua kuin vähättelevää vinoilua, hän arvosteli sunnuntaina Joensuussa. Tällä hän viittasi Lipposen taannoiseen esiintymiseen tulevaisuusfoorumissa Joensuussa.

Vehviläisen näkemyksen mukaan Lipponen esitteli asennettaan irvailemalla lypsytaidosta ja sanomalla, että kehityksen edellytyksenä oleva avoin ja suvaitseva ilmapiiri voi syntyä vain kaupunkikeskusten yhteyteen.

- Lipposen käsityksiin maakuntien ahdistavasta ilmapiiristä ja isäntien uhosta olemme toki saaneet törmätä aiemminkin. Ne kertovat kuitenkin enemmän Lipposen omasta suvaitsemattomuudesta kuin todellisuudesta, hän huomautti.

Vehviläisen mielestä hallitus osoitti hallituskauden alussa myönteisen eleen asettamalla Itä-Suomi-työryhmän pohtimaan erityiskeinoja alueen elinkeinoelämän pohjan vahvistamiseksi. Hän kuitenkin pahoitteli, että työryhmän ehdotukset ovat vaalikauden aikana jääneet täysin toteutumatta.

Julkkisehdokkaat vievät politiikalta uskottavuuden

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta ei aio äänestää julkkisehdokasta eduskuntavaaleissa. Kolme neljästä oli sitä mieltä, että julkkisehdokkaat vievät politiikalta sen uskottavuuden.

Kyselyssä julkkisehdokkaalla tarkoitettiin eduskuntaan pyrkivää kansalaista, joka on noussut julkisuuteen muilla kuin yhteiskunnallisilla ansioilla esimerkiksi urheilun, missikisojen, television tai muun vastaavan kautta. Kyselyn otos oli melko pieni. Taloustutkimus haastatteli tiistaina ja keskiviikkona 462:ta ihmistä.

Jaakonsaari: Yrittäjyysyhteiskunta ansaitsee valtiovallan tuen

Tavoiteltavaa yrittäjyysyhteiskuntaa ei Jaakonsaaren mukaan luoda valtion tukien turvin. Esimerkiksi yritysten rahoitusasemaa on hänen mukaansa tehokkaimmin parantanut hallituksen yleinen talouspolitiikka, joka on johtanut korkojen laskuun ja rahoituksen saantiehtojen helpottumiseen.

Myös veropolitiikan aikaansaannokset ansaitsevat Jaakonsaaren mielestä tunnustuksen.
- Seuraava hallitus voi jatkaa verotuksen alentamista, kun talouskasvu tuo lisää pelivaraa julkiseen talouteen, hän arvioi.

- Tilastotemppuilijoiden sijaan yrittäjien kannattaa luottaa omiin havaintoihinsa työmarkkinoiden kehittymisestä, Jaakonsaari neuvoi.

Hallitus jakaa yrittäjien näkemyksen, jonka mukaan työmarkkinoista on kehitettävä entistä joustavampia, hän huomautti. Myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on lisättävä.

Laitinen: Ennakkoäänestys kuntien hoidettavaksi

Puoluesihteeri perustelee ehdotustaan postin toimipaikkojen vähenemisellä ja toisaalta ennakkoäänestyksen suosion kasvulla.

Postin toimipaikat puuttuvat jo noin sadasta kunnasta kokonaan. Näissä ennakkoäänestys hoidetaan joko kuntien toimesta tai postin väliaikaisissa toimipisteissä. Kuntien palvelupisteiden kuten koulujen ja kirjastojen hyödyntäminen mahdollistaisi Laitisen mukaan ennakkoäänestämisen nykyistä useammalle kansalaiselle.

- On selvää, että valtion tulee korvata kunnille täysimääräisesti vaaleista aiheutuvat kustannukset, kuten tähänkin asti, Laitinen painottaa.

Koonnut: IA
4.10.1998