Viikon EMU-uutiset lyhyesti

EU:n komissio tyytyväinen Suomen vakausohjelmaan

EU:n komissio kiittää vakausohjelmaa, jonka Suomen hallitus on tehnyt ennen talous- ja rahaliitto EMU:n alkamista.

Suomen vakausohjelma tähtää siihen, että julkisyhteisöjen ylijäämä nousee vuoteen 2002 mennessä 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Komission mukaan kaavailtu ylijäämä vaikuttaa tarpeeksi suurelta, vaikka otetaan huomioon Suomen taloudelle tyypilliset suuret kausivaihtelut.

Komissio ilmaisi tyytyväisyytensä Suomen hallituksen strategiaan vahvistaa budjettia menoja leikkaamalla, ja samalla se kehui verotaakan pienentämistä.

EU:n komissio katsoo kuitenkin, että Suomella on edelleen tarvetta pienentää sosiaalikulujaan, koska väestön vanheneminen todennäköisesti aiheuttaa paineita budjetille.

Komissio peräänkuulutti myös mm. palvelualan ja työmarkkinoiden rakenteellisten uudistusten jatkamista, koska nämä uudistukset omalta osaltaan tukisivat vakausohjelman tavoitteiden saavuttamista.

EU:n talous- ja valtionvarainministerit käsittelevät seuraavassa kokouksessaan 12. lokakuuta EU:n komission suositusta hyväksyä Suomen vakausohjelma.

Suomi oli ensimmäinen EMU-maa, joka jätti ohjelmansa komission ja Ecofinin tarkastettavaksi. Ohjelma korvaa aiemman ns. lähentymisohjelman, jonka EU-maat tekivät ennen rahaliittoon osallistuvien maiden valintaa.

EU:n huippukokouksessa Amsterdamissa 1997 hyväksytty kasvu- ja vakaussopimus määrää, että jokaisen EMU-maan on tehtävä vakausohjelma, jossa kuvaillaan julkisen talouden näkymiä lähivuosina.

EU:n komission mukaan Suomen tulisi nyt edelleen panostaa budjetin vahvistamiseen. Komissio viittaa erityisesti kohoamassa oleviin eläkekuluihin.

Suomalaisten enemmistö kannattaa EMU:a

Enemmistö suomalaisista näyttää kannattavan Suomen jäsenyyttä Euroopan raha- ja talousliitossa EMU:ssa. Taloustutkimuksen syyskuussa tekemässä mielipidekyselyssä 53 prosenttia vastanneista kannatti Suomen liittymistä EMU:un, kun taas 31 prosenttia oli sitä vastaan. 15 prosenttia haastatelluista ei osannut sanoa kantaansa.

Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen Taloustutkimukselta tilaama kysely esiteltiin tiistaina Helsingin Sanomissa. Siinä kysyttiin hieman yli tuhannen äänestysikäisen henkilön mielipidettä.

Kuluttajat haluavat turvata kaksoishinnoittelun lailla

Kuluttajat haluavat, että laki velvoittaisi kaupat merkitsemään hinnat sekä markkoina että euroina kaksoishinnoittelujakson aikana. 64 prosenttia uskoo asiassa lain voimaan enemmän kuin pelkkiin kauppiaille annettaviin ohjeisiin.

Suomen kuluttajaliitto kyseli jäseniltään kesällä mielipiteitä yhtenäisvaluuttaan siirtymisestä. Kyselyyn vastasi 379 jäsentä.

Suurin osa vastaajista haluaisi euron ja markan rinnakkaiskäytön ajaksi enemmän kuin puoli vuotta. EU:n komission säätämä enimmäisaika on kuusi kuukautta.

Kuluttajista 54 prosenttia ilmoitti, että he olivat saaneet eurosta sopivasti tietoa. 39 prosenttia sanoi saaneensa eurosta vähän tietoa.

Suomi euroon tuntia ennen muita

Kun talous- ja rahaliitto EMU:n kolmas vaihe alkaa vuodenvaihteessa, siirtyy Suomi rahaliittoon tuntia ennen EMU:n muita jäseniä. EU-maiden valtiovarainministerit sopivat viime lauantaina Wienissä, että rahaliitto astuu voimaan kussakin maassa keskiyöllä.

Se merkitsee, että Suomi saa seuraa EMU:ssa vasta tuntia myöhemmin, kun kahdeksan muuta maata liittyy siihen. Koko euroalue on koossa vasta kahdelta Suomen aikaa, kun Irlanti ja Portugali ehtivät mukaan.

Itävallan valtiovarainministeri Rudolf Edlinger totesi, että EMU:n alkamista on tarkoitus juhlistaa jollakin pienellä seremonialla - juhlimisen tapaa miettivät yhdessä ainakin EU-komissio, Itävalta ja seuraava puheenjohtajamaa Saksa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) totesi, että juhlapaikka on ainakin selvä.
- Annetaan niiden nyt miettiä pieni aika, ja kutsutaan sitten Helsinkiin. Siellähän se väistämättä on, kun siellä se alkaa, Niinistö naureskeli.

Koonnut: IA
1.10.1998

TALOUS -SIVULLE