Sisäpiiriläisillä runsaat kaksi prosenttia pörssiyhtiöiden osakkeiden markkina-arvosta
Pörssiyhtiöiden johdolla ja muilla vastaavilla työpaikastaan luottamuksellista tietoa saavilla oli viime vuoden lopussa omistuksessaan noin 2 prosenttia pörssiyhtiöiden markkina-arvosta. Heidän omistamansa osakepotin arvo oli 8,6 miljardia markkaa.Suomen Pankin tutkijan Juha Kasasen selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että omistus keskittyy varsin pienelle joukolle. Noin 200 henkilöä omisti yli 99 prosenttia ns. ilmoitusvelvollisten osakepotista ja 45:llä suurimmalla omistajalla oli hallussaan noin 80 prosenttia osakkeista. Runsaalla puolella ilmoitusvelvollisista ei ollut lainkaan työnantajansa osakkeita. Työnantajansa osakkeita omistavat luottamuksellista tietoa saavat joutuvat julkistamaan osakekauppansa. Tällä halutaan varmistaa kaikkien sijoittajien luottamus osakekauppaan. Lisäksi ilmoitusvelvollisuudella pyritään osaltaan estämään kaupankäynti silloin, kun henkilöllä on sellaista tietoa, joka ei vielä ole vaikuttanut yhtiön osakkeen arvoon. Tällainen omistaja voisi hyötyä tiedosta. Lain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat mm. yhtiön toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja hallituksen jäsenet. Selvityksen mukaan ilmoitusvelvollisten suhteellinen osakeomistus ei ole juuri muuttunut vuoden 1996 elokuusta, jolloin tutkimuksen tarkastelujakso alkaa. Myös tuolloin heillä oli noin 2 prosenttia pörssin osakkeiden arvosta. Osakerahastoja merkittävämpi omistajajoukkoTutkimuksessa ilmoitusvelvollisten osakeomistusta verrataan myös osakerahastojen osakeomitukseen.Viime vuoden lopussa kotimaisilla osakerahastoilla oli osakkeita noin 4,2 miljardilla markalla, joten ilmoitusvelvollisilla oli osakkeita noin kaksinkertainen määrä osakerahastoihin verrattuna. Kasasen selvityksen mukaan ilmoitusvelvollisten osakeomistus oli myös selvästi keskittyneempää kuin osakerahastoissa. - Osakerahastojen omistus on jakautunut varsin tasaisesti kaikkien pörssiyhtiöiden kesken, kun taas ilmoitusvelvollisten omistus on keskittynyt alle kymmeneen yritykseen, selvityksessä sanotaan. Pienissä yhtiöissä suurempi omistusMarkkina-arvoon suhteutettuna suurimmat kokonaisomistukset ilmoitusvelvollisilla oli rakennusyhtiö Lemminkäisestä (45,8 %), metalliteollisuusyhtiö Santasalo JOTista (37,4 %) ja sijoitusyhtiö Arctos Capitalista (36,9 %).Kasasen mukaan tilanne muuttuu hieman, jos omistuksia tarkastellaan absoluuttisina lukuina eli markkamäärinä. Silloin kärjessä ovat juomayhtiö Hartwall ja kuluttajatuotteita valmistava Fiskars: ilmoitusvelvollisilla oli näiden yhtiöiden osakkeita noin 1,8:lla ja 1,1 miljardilla markalla. Kasasen mukaan selvitys osoittaa, että ilmoitusvelvolliset omistavat pienten pörssiyhtiöiden osakkeita sekä markkamääräisesti että yhtiön markkina-arvoon suhteutettuna selvästi enemmän kuin suurten yhtiöiden osakkeita. Omistus pääosin yhtiöiden kauttaSelvityksen mukaan pörssiyhtiöiden palveluksessa oli viime vuoden lopussa noin 1 500 ilmoitusvelvollista. Heillä oli lisäksi noin 150 alaikäistä lasta, joilla oli huoltajansa työpaikan osakkeita. Tämän lisäksi ilmoitusvelvolliset omistivat työnantajansa osakkeita noin 150 yhtiössä, joissa heillä oli määräysvalta.Suurin osa eli 60 prosenttia ilmoitusvelvollisten osakeomistuksesta on juuri näissä yhtiöissä. Markkina-arvolla mitattuna niissä oli 5,2 miljardin osakeomitus. Loppu 3,4 miljardia oli ilmoitusvelvollisten ja heidän alaikäisten lastensa suorassa omistuksessa. Ilmoitusvelvollisista noin 56 prosenttia eli lähes 950 ei omistanut lainkaan työnantajansa osakkeita. Suurimmat osakeomistukset olivat toimitusjohtajalla, hallituksen puheenjohtajalla ja hallituksen jäsenellä. Päävastuullisilla tilintarkastajilla ei ollut lainkaan toimeksiantajansa osakkeita. Toimitusjohtajien keskimääräinen osakepotti oli noin 7,5 miljoonaa markkaa, mutta viiden suurimman toimitusjohtajasijoittajan yhteinen osakesalkku nousi jo lähes 430 miljoonaan markkaa. Parillakymmenellä toimitusjohtajalla ei ollut lainkaan työnantajansa osakkeita. Osakekauppa vastaa suunnilleen omistusosuuttaKasasen selvityksen mukaan ilmoitusvelvollisten osuus pörssin kokonaisvaihdosta oli hieman päälle 1 prosentin. Omistusosuus "edellyttäisi" hieman suurempaa kauppaa, mutta ero on selvityksen mukaan lopulta näennäinen, koska Helsingin pörssin vaihdosta niin suuri osa on kaupankäyntiä Nokian osakkeilla.Selvityksen mukaan yhtiökohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia. Lähes 83 prosenttia ilmoitusvelvollisista ei ollut tehnyt lainkaan kauppaa työnantajansa osakkeilla. Keskimääräistä omistajaa vähemmän osakekauppaa olivat käyneet mm. Lemminkäisen, Santasalo-JOTin ja Hartwallin työntekijäomistajat. Suurin osa kaupoista tehtiin määräysvaltayhtiöiden kautta. Kauppojen yhteisarvosta niiden osuus oli lähes 90 prosenttia. Osakekauppojen tuotot vertailuun myöhemminSuomen pankin keskustelualoitteiden sarjassa julkistetulle selvitykselle on jo jatkoa luvassa. Myöhemmin Kasanen aikoo mm. tutkia, millaisia tuottoja ilmoitusvelvolliset ovat saaneet osakekaupoistaan ja eroavatko tuotot muiden saman yhtiön osakkeilla kauppaa käyneiden tuotoista.Tutkimusajanjakso alkaa vuoden 1996 elokuusta, jolloin ilmoitusvelvollisuuteen tuli muutoksia. Tarkastelussa ovat mukana vain ne yhtiöt, jotka ovat olleet pörssilistalla koko jakson ja joiden osake on liitetty arvo-osuusjärjestelmään ennen toissa vuoden elokuun alkua. Tällaisia yhtiöitä oli viime vuoden lopussa 64 pörssilistan 80 yhtiöstä. Niiden markkina-arvo oli lähes 95 prosenttia pörssin markkina-arvosta.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE