Professori Vesa Puttonen ei pidä toteutettuja optiojärjestelyjä kovin kannustavina

Tutkimus: Optiojärjestelyillä ei vaikutusta osakekurssiin


Professori Vesa Puttosen mukaan optiolainojen ehtoihin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Hän ei pidä jo toteutettuja optiojärjestelyjä kovin kannustavina.

Yritykseen sitomisen ohella optioilla Vesa Puttosen mukaan pyritään kannustamaan yritysjohto oikeisiin investointipäätöksiin. Puttonen perää pohdintaa siitä, kuinka suureksi yhtiö ja omistajat option arvon haluavat.

Puttonen oli mukana ideoimassa Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen LTT:n selvitystä suomalaisten pörssiyhtiöiden optiojärjestelyjen nykyarvoista. Selvityksessä oli mukana 27 optiolainajärjestelyä ajalta 1.7.1994-31.12.1997.

Tutkituista optiojärjestelyistä viisi oli kohdistettu koko henkilöstölle ja loput johdolle tai avainhenkilöille.

Tutkittujen lainajärjestelyjen arvot vaihtelivat Tulikiven 0,9 miljoonasta markasta Nokian lähes miljardin markan optiolainaan viime vuonna. Toiseksi arvokkain, 369 miljoonaa, oli Nokian optiolaina vuodelta 1995.

Nokian jälkeen optiolainojen arvo putoaa melkoisesti. Kolmannella sijalla olevan Metsä-Serlan optioiden nykyarvo on 59 miljoonaa ja neljäntenä olevan Tamron 51 miljoonaa.<>P Ilman Nokiaa optiolainojen keskimääräinen arvo on noin 20 miljoonaa markkaa.

Kyse on optioiden laskennallisesta arvosta, jota määritettäessä on otettu huomioon osakkeen sen hetkinen markkinahinta, option toteutushinta, osakkeen tuoton volatiliteetti eli taipumus vaihteluihin, riskitön korko, aika sekä osinkotuotto.

Selvityksen mukaan yhtiön osakekurssi ei reagoi optiojärjestelyihin. Vaikutusta selvitettiin lainan julkistamisen yhteydessä sekä 150 päivää sen jälkeen.
- Tämä on mielenkiintoista, sillä optioita käytetään lisäämään omistajien varallisuutta kurssinousun myötä, tutkimuksen tekijä Mika Leskinen toteaa.

Optioihin avoimuutta

Puttonen ja Leskinen kaipaavat avoimuutta nykyisiin optiojärjestelyihin. Leskisen oli vaikea saada joistain yhtiöistä tietoja siitä, kuinka monta henkilöä yhtiön optiolaina koskettaa.

- Yhtiöiden tulisi kertoa avoimemmin siitä, miten optiojärjestely on toteutettu, Puttonen sanoi LTT:n tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Kauppakorkeakoululta Helsingin pörssiin siirtyvän Puttosen mukaan optiot sopivat omistajan kannalta koko henkilöstöä paremmin yrityksen johdolle tai avainhenkilöille.

Optioiden yksi tavoite Puttosen mukaan on saada yritysjohto ajattelemaan yrityksen toimintaa pitkällä aikavälillä. Kiinteää kuukausipalkkaa nauttivat johtajat katsovat yrityksen toimintaa hänen mukaansa liian lyhytnäköisesti.

Valtaosassa Suomessa toteutetuista optiojärjestelyistä lunastushinta on lähellä yhtiön osakkeen markkinahintaa. Puttosen mukaan tämä ei ole kovin kannustavaa. Markkinahintaa korkeampi lunastushinta kannustaisi hänen mukaansa paremmin.

Siksi hän suosittaa, että ehtojen ohella optioiden hinnoittelua pohdittaisiin nykyistä enemmän.

STT-IA
19.6.1998

TALOUS -SIVULLE