Viikon varrelta - taloutta lyhyestiEU:n komissio: Internetin kaikki palvelut verollisiksiEuroopan unionin komission mielestä Internetin kautta ostettavista tavaroista ja palveluista olisi maksettava arvonlisäveroa, vaikka tuotteiden alkuperämaa olisikin ulkomailla. Muutos olisi merkittävä, sillä tällä hetkellä yksittäisten kuluttajien ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa EU:n ulkopuolelta tilatuista tuotteista.Komission lausunnossa arvioidaan, että jos kaupankäynti Internetissä kasvaa suureksi, EU-maiden palveluntarjoajat joutuvat nykytilanteessa epäreiluun kilpailuasemaan, sillä heidän tuotteisiinsa vero on lisätty. Komission lausunto menee seuraavaksi EU-maiden hallitusten käsiteltäväksi.
Ansiotaso nousi 3,2 prosenttiaPalkansaajien nimelliset ansiot nousivat alkuvuonna. Tilastokeskuksen mukaan ansiot nousivat tammi-maaliskuussa 3,2 prosenttia viime vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Reaalisesti mitattuna palkat nousivat 1,3 prosenttia. Edellisestä vuosineljänneksestä nimellispalkat nousivat 2,9 prosenttia.Ansiotasoa kohottivat eniten tämän vuoden alussa toteutetut yleiset sopimuskorotukset. Palkkaliukumat jäivät viime vuonna keskimäärin alle prosentin. Valtion palkansaajien ansiot kohosivat eniten eli 3,6 prosenttia. Yksityisen alan ansiot nousivat 3,2 prosenttia ja kuntien palkansaajien ansiot 2,8 prosenttia. Kokopäivätyötä tekevien palkansaajien kuukausikeskiansio oli keskimäärin 11 100 markkaa. Miesten keskiansio oli vajaat 12 300 markkaa ja naisten 10 000 markkaa. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien ansioiden kehitystä säännölliseltä työajalta. Ansioista ei ole vähennetty veroja eikä veroluonteisia maksuja.
SP:n johtokunnan koko ei erikseen esillä pankkivaltuustossaEduskunnan pankkivaltuusto käsitteli Suomen Pankin uuden pääjohtajan Matti Vanhalan nimitykseen liittyviä rutiiniasioita. Johtokunnan jäsenmäärän täydentäminen ei erikseen ollut esillä keskiviikon kokouksessa.Vasemmistolaiset kansanedustajat ovat ajaneet, että pääjohtajaksi nousseen Vanhalan paikka johtokunnassa täytettäisiin uudella henkilöllä. Oikeistolaiset kansanedustajat sen sijaan haluavat pitää jäsenmäärän neljässä. Pankkivaltuuston varapuheenjohtajan Johannes Koskisen (SDP) mukaan keskiviikkoisessa kokouksessa oli turha nostaa johtokunnan jäsenmäärää koskevaa ratkaisua äänestykseen, koska poliittisissa neuvotteluissa asiaa koskevat asetelmat ovat ennallaan. Koskisen arvion mukaan johtokunnan jäsenmäärä nousee esiin alkusyksystä, jolloin pankkivaltuustolle kerrotaan johtokunnan nykyisten jäsenten työnjaosta. Pankkivaltuuston seuraava kokous on elokuun lopulla.
Japanin talouden ennustetaan elpyvän loppuvuonnaJapanin talouden odotetaan elpyvän kuluvan vuoden toisen puolikkaan aikana, kertoi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edustaja maanantaina.- Uskon, että pohja on nyt nähty ja että elpyminen alkaa tämän vuoden aikana, sanoi IMF:n aluejohtaja Kunio Saito toimittajille. IMF:n edustajat ovat keskustelleet Japanin johdon kanssa maan taloudellisista uudistuksista. Japanin jeni on menettänyt arvostaan lähes puolet dollariin nähden kolmessa vuodessa. Aasian talouskasvua vauhdittanut valtio on omalla talouden aallonpohjallaan ollut syöksemässä aluetta kohti uutta katastrofia. Edeltävän viikon aikana julkistettujen tilastojen mukaan Japanin kokonaistuotanto supistui 5,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Laman katsotaan alkaneen, jos maan talous supistuu kahden perättäisen vuosineljänneksen aikana. Edellisen kerran lama koetteli Japania vuosina 1974-75.
Palkka- ja eläketiedot halutaan myös euroinaPalkat, eläkkeet ja muut säännölliset tulot pitäisi kertoa kansalaisille mahdollisimman pian myös euroina. Tätä mieltä ovat kuluttaja-asiamies, kuluttajavirasto ja Kaupan keskusliitto, jotka ovat lähettäneet asiasta kirjeen suurimmille työnantajaliitoille ja eläkkeiden maksajille.Euromääräisen käteisrahan käyttöön siirrytään Suomessa vasta vuoden 2002 eli kolmen ja puolen vuoden kuluttua. Kuluttajaviranomaisten ja kaupan mielestä totuttautuminen uuteen rahayksikköön tulisi kuitenkin aloittaa vähitellen jo nyt. Kun tulotiedot merkitään palkkakuitteihin ja eläkelaskelmiin hyvissä ajoin myös euroina, kansalaiset oppivat hahmottamaan varojensa määrän uudessa valuutassa eikä euroaikaan siirtyminen hämärrä hintatietoisuutta. Kansantalouden kannalta on tärkeää välttää ylimääräiset inflaatiosykäykset euron käyttöön siirryttäessä, kuluttajaviranomaiset ja Kaupan keskusliitto muistuttavat. Asiaa koskeva aloite on lähetetty Teollisuuden ja työnantajien TT:lle, Palvelutyönantajille, Valtion työmarkkinalaitokselle, Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, Kansaneläkelaitokselle sekä Työeläkelaitosten liitolle.
Teollisuustuotanto kasvoi huhtikuussa 10,5 prosenttiaTeollisuustuotannon kasvu jatkui huhtikuussa vahvana. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa 10,5 prosenttia viime vuoden huhtikuusta. Teollisuustuotannon kasvu oli nopeinta metalliteollisuudessa sekä puu- ja paperiteollisuudessa.Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi huhtikuussa runsaat 14 prosenttia. Metallin päätoimialoista eniten kasvoi sähköteknisten tuotteiden valmistus, lähes 28 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto lisääntyi runsaat 11 prosenttia. Investointitavaroita tuotettiin huhtikuussa lähes 16 prosenttia ja kestokulutustavaroita runsaat 8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuotanto kasvoi yli 11 prosenttia. Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli huhtikuussa käytössä lähes 91 prosenttia, mikä oli lähes 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Tammi-huhtikuussa teollisuustuotanto kasvoi 9,1 prosenttia viime vuoden tammi-huhtikuusta. Nopeinta kasvu oli alkuvuonna metalliteollisuudessa, jonka tuotanto lisääntyi lähes 15 prosenttia.
Inflaatio toukokuussa 1,5 prosenttiaInflaatio hidastui toukokuussa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat viime vuoden toukokuusta tämän vuoden toukokuuhun 1,5 prosenttia. Huhtikuussa inflaatio oli 1,8 prosenttia. Hidastuminen johtui erityisesti lainojen leimaveron poistumisesta ja matkapuhelujen halpenemisesta. Huhtikuusta toukokuuhun hinnat säilyivät keskimäärin ennallaan.Asuminen, lämpö ja valo kallistuivat vuodessa 2,2 prosenttia. Se nosti hintatasoa 0,5 prosenttiyksikköä. Nousu johtui ennen kaikkea asuntojen ja vuokrien kallistumisesta. Vuokrat nousivat helmikuusta huhtikuuhun 1,8 prosenttia, Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat kohosivat 2,4 prosenttia. Se johtui pääasiassa kahvin ja hedelmien kallistumisesta. Yhdenmukaistetun kuluttajaindeksin mukaan EU-maiden hitain inflaatio eli 1,0 prosenttia oli huhtikuussa Saksassa ja Ranskassa. Suomen vastaava inflaatio oli huhtikuussa 1,7 prosenttia ja EU-maiden keskiarvo 1,6 prosenttia. EMU-maiden keskimääräinen inflaatio oli huhtikuussa 1,4 prosenttia. Toukokuussa Suomen yhdenmukaistetun kuluttajaindeksin pisteluku oli 102,8 prosenttia ja vuosimuutos 1,6 prosenttia. Huhtikuusta toukokuuhun indeksi nousi 0,2 prosenttia.
Koonnut: IA |
TALOUS -SIVULLE