Helsingistä halutaan pk-pääkaupunki

Yrittäjät tyytymättömiä Helsingin elinkeinopolitiikkaan


Helsingin yrittäjät ovat tyytymättömiä kotikaupunkinsa tapaan suhtautua pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vaikka Helsingin yrityksistä 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, kaupungin huomio on kaikessa muussa kuin pk-toiminnan edistämisessä, Helsingin Yrittäjät toteavat kannanotossaan.

Yrittäjien mielestä kaupungin päättäjiltä ja organisaatioilta puuttuu aito kiinnostus yhteistoimintaan yritysten kanssa. Tilanteen korjaamiseksi yrittäjät esittävät kaupungille laaja-alaista yhteistyöprojektia, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä pienet ja keskisuuret yritykset huomioiva Suomen pk-pääkaupunki.

Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Arto Tuominen sanoo kyseessä olevan herätyshuudon, jolla halutaan nostaa pk-yritysten asemaa kaupungin toiminnan tärkeysjärjestyksessä.

Tuomisen mukaan murto-osa kulttuuripääkaupunki- tai olympiakisahankkeen saamasta panostuksesta riittäisi nostamaan kaupungin pk-politiikan kokonaan uudelle tasolle.

Helsingissä on yhteensä 26 000 yritystä. Pk-yritysten osuus yritysten liikevaihdosta on lähes 70 prosenttia ja osuus työvoimasta 60 prosenttia.

Kaupungista löytyy keskusteluhalua

Yrittäjien esitykseen sisältyy kritiikin lisäksi esimerkinomainen toimenpideohjelma, jossa kaupungilta vaaditaan muun muassa pk-strategiaa, pk-asioista vastaavaa kaupunginjohtajaa sekä yhteistä keskustelufoorumia yrittäjien kanssa.

Yrittäjät ovat kokeneet kaupungin hallinnon hankalaksi käytännön yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Mielikuvissa hallintokoneisto näyttäytyy usein kylmänä ja byrokraattisena.

Helsingin elinkeinoneuvottelukuntaan kuuluvan Tuovi Allénin mielestä yrittäjien kaupunkia kohtaan esittämät syytökset ovat melko karrikoituja. Allén on kuitenkin ensisijaisesti tyytyväinen keskustelunavaukseen ja pitää pk-pääkaupunkistrategiaa hyvänä ajatuksena.

Myös suunnittelupäällikkö Jaakko Tolonen kaupunginkansliasta kiittelee yrittäjiä kommenteista. Tolosen mielestä yrittäjien kritiikki on paikoin aika rankkaa, sillä kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämiseksi on yritetty tehdä paljonkin.

Esimerkkinä Tolonen mainitsee mm. uuden työvoima- ja elinkeinokeskuksen, jonka palveluja yrittäjät eivät tunnu löytäneen.

STT-IA
25.6.1998

TALOUS -SIVULLE