Valtion tukema asumisjärjestelmä romutetaan

Sosialismin kulmakivi murtuu Kiinassa

Sen myötä lähes ilmainen asuminen valtion tuella lakkaa, vuokria korotetaan ja kiinalaisia kannustetaan omistusasumiseen.

Nykyisin noin 110 miljoonaa valtion palveluksessa olevaa kiinalaista asuu työnantajansa subventoimissa asunnoissa. He maksavat nimellistä kuukausivuokraa, joka on useimmiten arvoltaan noin 50 penniä.

Järjestelmä lakkautetaan 1. heinäkuuta. Uusi pääministeri Zhu Rongji on päättänyt, että valtiotyönantajan on joko myytävä asunnot työntekijöille tai ainakin nostettava vuokria tuntuvasti. Ensi vaiheessa puhutaan vuokrien korottamisesta nelinkertaisiksi, ja lopullinen tavoite on, että vuokrat olisivat noin 15 prosenttia kotitalouksien tuloista.

Etenkin vanhemmille kiinalaisille muutos on järkyttävä. He ovat kasvaneet yhteiskunnassa, jossa valtio on taannut kansalaisille työpaikat ja asumisen. Viime vuosina kiinalaiset ovat jo saaneet tottua työpaikkojen epävarmuuteen. Nyt he joutuvat ottamaan itse vastuun myös asumisestaan.

Paljon kysymysmerkkejä

Suunnitelma ei kuitenkaan onnistu, elleivät kiinalaisten asenteet muutu radikaalisti. Kiinan kaupunkiväestö on tottunut asumaan lähestulkoon ilmaiseksi, ja nyt monilla on vaikeuksia ymmärtää, miksi heidän tulisi kuluttaa suuria summia asunnon ostamiseen.

Toinen heikko kohta suunnitelmassa on se, että vain osalla kiinalaisista on todellisuudessa varaa omistusasumiseen. Tämän vuoksi asunnot myydään noin puoleen hintaan käyvästä arvostaan. Silti on edelleen halvempaa asua vuokralla kuin ostaa oma asunto.

Hallitus joka tapauksessa toivoo, että ihmiset panostavat asumiseensa ja muuttavat Kiinan kaupunkeihin 1990-luvulla nousseisiin lukuisiin uusiin kerrostaloihin. Viranomaiset uskovat, että monet ovat valmiit lähtemään ahtaista asunnoista, joita valtionyhtiöt tarjoavat työntekijöilleen.

Näissä asuintaloissa on esimerkiksi tavallista, että useat perheet jakavat yhden keittiön ja kylpyhuoneen. Asunnot ovat usein kamalassa kunnossa, koska yhtiöillä ei yksinkertaisesti ole varaa pitää huolta niistä.

Lainarahalla omaan asuntoon

Ihmisiä kannustetaan ottamaan asuntolainoja myös pidentämällä takaisinmaksuaikoja ja helpottamalla yksityishenkilöiden lainanottoa rajoittaneita säännöksiä.

Suuret panokset pelissä

Kiinan tapainen runsasväkinen kehitysmaa tarvitsee korkeita kasvulukuja jo yksinomaan voidakseen taata työtä kaikille niille miljoonille ihmisille, jotka vuosittain työntyvät työmarkkinoille.

Asiantuntijat arvioivat, että tavoitteen täyttämiseksi tarvitaan noin kahdeksan prosentin talouskasvua.

Kiinan hallitus tietää, että kun kymmenet miljoonat ihmiset ryhtyvät ostamaan asuntoja, syntyy tavaton määrä taloudellista toimintaa. Zhu arvioi, että tämä toiminta lisää Kiinan talouskasvua kahdella prosenttiyksiköllä tänä vuonna. Samanaikaisesti helpottuu tuhansien tappiollisten valtionyhtiöiden tilanne, kun niiden ei enää tarvitse vastata henkilökunnan asumiskustannuksista.

Hallitus toivoo uudistuksen johtavan myös siihen, että kiinalaiset ryhtyvät pistämään yksityisiä säästöjään kiertoon. Viranomaiset arvioivat, että kiinalaisilla on säästössä "sukanvarressa" rahaa noin 3 100 miljardin markan arvosta. Jos osa niistä käytettäisiin asuntojen ostamiseen, kansantalous saisi aimo sysäyksen.

Mielipidemittaukset antavat aiheen varovaiseen optimismiin. Esimerkiksi eteläkiinalaisessa miljoonakaupungissa Kantonissa asumisuudistusta tukee yli puolet asukkaista. 24 prosenttia ei ole tyytyväinen uudistusehdotukseen.

Talousasiantuntijat varoittavat kuitenkin, että uudistus voi onnistua vain rikkaissa kaupungeissa kuten Shanghaissa ja Kantonissa. Sisämaassa asuvien kiinalaisten tulotaso taas on niin matala, että vain harvoilla on varaa omistusasuntoon.

Monet kiinalaiset ovat ilmeisesti samaa mieltä. Kansan suussa kuluvan sananparren mukaan tavallinen työläisperhe voi kyllä ostaa asunnon - mutta vasta oltuaan syömättä ja juomatta kymmenen vuotta.

STT-IA
19.6.1998