Ahtisaari: Suomi valmis järjestämään EU:n, USA:n ja Venäjän huippukokouksen

Saksa sopuisa jäsenmaksuistaan - EU-johtajilla edessään kokoussuma

Saksan liittokansleri Helmut Kohl ei kokouspöydässä toistanutkaan vaatimuksia nettomaksuosuuden leikkaamisesta, jota Saksan edustajat ovat jo kuukausia esittäneet sekä EU-yhteyksissä että julkisuudessa.

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) kertoi, että tunnelma oli sopuisa ja rakentava. Hän arveli, ettei Saksa halua lietsoa riitaa ennen ensi vuoden alussa alkavaa puheenjohtajakauttaan.

Tavoitteeksi päätettiin sopia Agenda 2000:sta, eli EU:n tulevasta rahoituskehyksestä, maatalouspolitiikasta ja rakennetuista jo ensi maaliskuussa ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä.

Sitä ennen EU-johtajat pitävät aiheesta ylimääräisen tapaamisen Saksassa helmikuussa, ilman tiukkaa työjärjestystä.
- En pidä mahdottomana, että siinä onnistutaan, hän sanoi.

Lipponen painotti, ettei kysymystä EU-budjetista saa tehdä yksiviivaiseksi kiistaksi nettomaksajien ja -saajien välillä. Komissio antaa ensi syksyllä oman ehdotuksensa maksuosuuksien jakamisesta tulevaisuudessa.

Johtajilla kolme lisäkokousta

Lipponen toisti, ettei pienen maan edun mukaista ole kyseenalaistaa komission asemaa EU:n sisämarkkinoiden valvojana. Hän lisäsi, että Suomikin kannattaa lämpimästi läheisyysperiaatetta, eli sääntöä, ettei päätöksiä pidä viedä korkeammalle tasolle kuin on tarpeen. Vähän mietittyään hän keksi esimerkinkin asiasta, johon EU:n ei olisi ehkä tarvinnut puuttua.

- Se nyt taisi kyllä liittyä sisämarkkinoihin, mutta kun minä kuulin, että EU kieltää savolaisveneetkin, niin ajattelin kyllä, että tämä on lopun alkua, Lipponen naureskeli.

EU-johtajat päättivät myös, että Amsterdamin sopimuksesta yli jääneet institutionaaliset kysymykset, eli päätöksenteko, komission koostumus, äänten painotus ministerineuvostossa ja määräenemmistöpäätösten lisääminen yritetään ratkaista nopeasti, jotta EU olisi pian valmis ottamaan uusia jäseniä.

Asiaa pohtimaan asetetaan työryhmä, joka koostuu EU-maiden johtajien henkilökohtaisista edustajista. Varsinaista uutta neuvottelukierrosta ei kuitenkaan järjestetä ennenkuin Agenda 2000 on sovittu, eikä silloin myöskään avata koko perussopimusta uusittavaksi.

Lipposen mukaan tätä pientä hallitustenvälistä konferenssia tuskin ehditään pitää vielä Suomen puheenjohtajakaudella.
- Siihen pitää varautua, että keskustelu on silloin käynnissä.

Ahtisaari: Suomi valmis järjestämään EU:n, USA:n ja Venäjän huippukokouksen

Ennen mahdollista kolmikantakokousta EU-johtajat ehtivät kokoontua syys-lokakuussa Itävaltaan keskustelemaan institutionaalisista aiheista ja EU:n päätöksenteosta. Ahtisaaren mukaan aika loppui kesken, kun aiheista puhuttiin lounaalla Cardiffissa.

Hän painotti tarvetta tehostaa EU:n ulkopoliittista roolia ja toimintaa, jota hänen mukaansa voi tehdä jo nykyisten sääntöjen puitteissa.

Ahtisaari on puhunut kokousehdotuksestaan ensimmäistä kertaa jo syksyllä 1995, mutta hänen mielestään hanke on viime aikoina saanut laajempaa kannatusta, koska kokous ajoittuu juuri vuosituhannen vaihteeseen. Kokous voitaisiin pitää Helsingin EU-huippukokouksen jatkeeksi joulukuussa 1999.

- Tälle saattaa olla poliittinen tilaus, ja siinä tapauksessa olemme tietysti valmiina, Ahtisaari sanoi.

Tarkempaa asialistaa hän ei halunnut pohtia, sillä hänen mielestään on ensin syytä sopia EU:n sisällä siitä, että kokous järjestetään. Esimerkiksi ympäristökysymykset, huumeiden ja rikollisuuden torjuminen voisivat olla aiheina.
- Pidän välttämättömänä vahvistaa EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltain yhteistyötä, Ahtisaari sanoi.

Hän lisäsi kuitenkin, ettei kokouksen saaminen Helsinkiin ole Suomelle eikä hänelle itselleen mikään "elämän ja kuoleman kysymys".

EU-johtajien lounaalla oli Saksan liittokansleri Helmut Kohl Ahtisaaren mukaan todennut, että Saksan puheenjohtajakaudelta saattaa jäädä joitakin EU:n ulkosuhteisiin liittyviä kokouksia Suomen järjestettäväksi loppuvuonna. Saksa on puheenjohtajana ensi keväänä.

Se ei Ahtisaaren mielestä ole haitaksi, mikäli Saksa sitä vastoin saa aikaan sovun Agenda 2000:sta, joka uudistaa EU:n rahoitusta, maatalouspolitiikkaa ja rakennetukia. Sopuun pyritään jo ensi vuoden maaliskuussa, mutta ratkaisut saattavat viivästyä myös Suomen kaudelle.

- Voi olla, että tämä lisää Suomen taakkaa, mutta ei se minua huoleta, jos Saksa saa Agendasta sovun aikaiseksi on se ihan yhtä hyvä, Ahtisaari mietti.

EU-maat huolissaan Aasiasta

Blair totesi, että maailman taloudella on nyt kaksi tukipilaria; Yhdysvallat ja EU. Jälkimmäinen on Blairin mukaan nyt ratkaisevasti vahvempi päätettyään vappuna talous- ja rahaliitto EMU:n perustamisesta. EMU:a Blair ylisti suoremmin kuin koskaan aiemmin.
- EMU on EU:n kehityksessä käännekohta, Blair sanoi.

Hän arvioi EMU:n hyödyttävän suuresti myös Britannian kaltaisia EU-maita, jotka eivät rahaliittoon ole lähdössä.

Blair kehotti kuitenkin unionia jatkamaan taloutensa ja työmarkkinoidensa rakenteiden uudistamista. Britannia painottaa erityisesti työvoiman koulutusta, pienyritteliäisyyden suosimista, tuki- ja verojärjestelyjen uusimista kannustinloukkujen purkamiseksi.

EU-johtajien keskustelu työllisyydestä ja talouden uudistamisesta jäi melko yleiselle tasolle; tarkempaa analyysiä kansallisista työllisyysohjelmista tehdään vasta vuoden lopussa, Wienin huippukokouksessa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) ei aamupäivän istunnon jälkeen ollut halukas arvioimaan Aasian kriisin vaikutusta Suomen talouteen.
- Tietenkin olemme tilanteesta huolestuneita. Maailman talous on integroitunut, ja jos jossain tapahtuu, kuuluvat seuraukset kaikkialla muualla, Niinistö sanoi.

Alkukeväällä EU-komissio arvioi, että Aasian kriisin vaikutus EU:n kasvuun on noin 0,25-0,30 prosenttia, mutta kriisi on sen jälkeen vain syventynyt.

STT-IA
19.6.1998