Lipponen toiveikas Agendan ratkaisuista
Pääministeri Paavo Lipponen oli Cardiffin huippukokouksen jälkeen varovaisen toiveikas, että Agenda 2000:sta todella syntyy ratkaisu ensi keväänä.- Mahdollisuudet ovat nyt selvästi paremmat. Ongelmien ratkaisuun on poliittista tahtoa, Lipponen sanoi, mutta lisäsi, että on valmistauduttava myös siihen mahdollisuuteen, että jotain jää Suomen puheenjohtajakaudelle vuoden loppuun. Loppuratkaisusta on tulossa suuren luokan kaupantekoa; Etelä-Euroopan maat haluavat ratkaista kaikki Agendan osat, rahoituskehyksen, maatalouden ja rakennerahastot yhtenä suurena pakettina. Lipponen piti hyväksyttävänä maataloudesta päätettyä muotoilua, vaikkei se suoraan toista aikaisempia lupauksia siitä, että maatalous voi jatkua myös Suomen kaltaisilla epäsuotuisilla alueilla. Komission esitystä Suomen erityisongelmista toivotaan ennen eurooppalaisia kesälomia, eli heinäkuun loppuun mennessä. Varmaa lupausta aikataulusta ei ole saatu komissiolta, vaikka komissio onkin perusteellisesti selvittänyt Suomen maatalouden murheita. - Komissiolla on oma työtahtinsa ja viisitoista maata haluaa ratkaisut omiin maatalousongelmiinsa. Ei Suomi ole mikään Jumalan valittu kansa, jonka maataloutta käsitellään aivan muista poikkeavalla tavalla, Lipponen sanoi. Saksan rahatKokouksen loppupäätelmiä käsiteltäessä Saksa palasi jälleen kerran rahoitusosuuksiinsa ja vaati selvempää muotoilua siitä, että taakkaa on jaettava uudelleen. Samalla Saksa on ollut Agenda 2000:n maatalousesitysten kohdalla erittäin kriittinen.Lipponen arveli, ettei Saksassa ole vielä keskusteltu loppuun asti EU:n budjetin ja maatalouspolitiikan yhteyksistä. Asian käsittelyä eivät helpota Saksan vaalit syyskuussa. Samalla myös EU:n suurimmat eteläeurooppalaiset nettosaajamaat, Espanja, Portugali ja Kreikka olivat tiukkoina, ja pitivät kiinni siitä, ettei rahoituskehyksen kattoa voi vielä lyödä lukkoon. Lipposen mielestä kiista ei ole mitenkään toivottoman lukossa; osapuolet esiintyivät maltillisesti, ja nyt EU-johtajat ovat poliittisesti sitoutuneet pyrkimään nopeaan ratkaisuun. Turkin suhteen ratkaisuksi tuli lausuma, jonka mukaan Turkin jäsenpyrkimyksiin sovelletaan samoja ehtoja kuin muihin hakijoihin - demokratiaa ja ihmisoikeuksia on kunnioitettava, ja maan on oltava toimiva markkinatalous. Lipponen toivoi kiistasta huolimatta, että edistystä Turkin avustuspaketin puolella saadaan vuoden loppuun mennessä, Wienin huippukokouksessa. Blairia odoteltiin EMU:unTalous- ja rahaliitto EMU ei juuri näkynyt Cardiffin asialistalla, mutta puheenjohtajamaan Britannian aikeita euron suhteen kyseltiin paljon. Pääministeri Tony Blair luonnehti rahaliittoa maailmantalouden tukipilariksi ja Euroopan parhaaksi suojaksi Aasian kriisiä vastaan.Saksan liittokansleri Helmut Kohl arveli puolestaan, että viimeistään vuonna 2004 ovat brititkin vaihtaneet puntansa euroihin.
Blair ei yhtä pitkälle meneviä lupauksia tehnyt, vaan toisti, ettei taloustilanne Britanniassa vielä ole suhdannevaihtelujen osalta sopivassa vaiheessa. Lipponen totesi vuorostaan, että EMU:ssa käy yhä tärkeämmäksi, että manner-Euroopan suuret maat uudistavat taloutensa rakenteita poistaakseen suojelutalouden rippeitä; monopoleja ja suuria valtion tukiaisia. Lipponen täsmensi, että tämä koskee erityisesti Saksaa ja Ranskaa, joissa rakenteen ongelmat ovat suurimpia. - Uudistukset ovat tärkeitä juuri suurissa maissa, koska niillä laajennetaan talouskasvun mahdollisuuksia. Ranska ja Saksa ovat juuri niitä maita joissa ongelmat ovat selvästi näkyvissä.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE