Venäjä ulkopuolella Århusin sopimuksista ja julistuksista

Suomen osalta sopimusten tavoitteet on jo täytetty, mutta sopimusten toivotaan osaltaan vähentävän rajojen yli kulkeutuvia saasteita. Toiveita himmentää se, ettei Venäjä allekirjoittanut Århusissa näitäkään asiakirjoja.

Sopimusten valmistelutyöhön osallistunut ruotsalaisdiplomaatti Lars Björkbom valitti Venäjän poisjääntiä, varsinkin kun pöytäkirjoihin oli kirjattu myönnytyksiä juuri Venäjän vaatimuksesta. Venäjä on ilmoittanut olevansa valmis allekirjoittamaan sopimukset, mutta Björkbom ei osannut keskiviikkona sanoa milloin.

Toisaalta Björkbom muistutti, että pöytäkirjat Århusissa allekirjoittaneista maista monet eivät ole olleet aktiivisesti mukana neuvotteluprosessissa eikä pelkkä allekirjoitus ennen sopimuksen voimaanastumista ja toteuttamista merkitse juuri mitään.

Sopimuksen Suomen puolesta allekirjoittanut ylijohtaja Olli Ojala ympäristöministeriöstä ei puolestaan pitänyt talousvaikeuksien vaivaaman Venäjän jäämistä sopimusten ulkopuolelle millään muotoa yllättävänä.

Raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä

Kyseiset aineet kulkeutuvat helposti kansallisten rajojen yli ja saattavat päätyä esimerkiksi äidinmaidon ja istukan kautta sikiöön aiheuttaen kehityshäiriöitä.

Haitallisten aineiden suurimpia lähteitä ovat fossiilisten polttoaineiden käyttö, teollisuus, jätteiden polttaminen ja liikenne. Raskasmetallien osalta uusi sopimus velvoittaa allekirjoittajia supistamaan päästöjään alle vuoden 1990 - tai ajanjaksolta 1985-95 valitun muun vuoden - tasolle.

Vaarallisista orgaanisista yhdisteistä osa kielletään kokonaan ja toisista pyritään eroon ajan myötä - mutta esimerkiksi pahamaineista DDT:tä ei kyetty vielä kokonaan kieltämään.

Pöytäkirjan toivotaan olevan esimerkki neuvotteluille hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä rajoittavasta maailmanlaajuisesta sopimuksesta. Neuvotteluprosessi alkaa ensi viikolla Kanadassa.

Lyijyllisestä bensiinistä halutaan eroon

Koska sopimus astuu käytännössä voimaan aikaisintaan vuonna 2000 tai 2001, siirtyisi lyijyllisestä bensiinistä luopuminen vuosien 2010-2011 tienoille.

Tästä syytä Århusissa oli esillä myös Tanskan johtaman lyijytyöryhmän laatima yleiseurooppalainen strategia, jonka mukaan lyijyllisen bensiinin markkinointi lopetettaisiin Euroopassa jo vuoden 2005 alkuun mennessä, ja lyijyttömän bensiinin markkinaosuus nostettaisiin 80 %:iin vuoteen 2002 mennessä.

Strategia koskettaa lähinnä Keski- ja Itä-Euroopan maita, joista mm. Armenia, Venäjä, Makedonia ja Turkki eivät ilmoituksensa mukaan pysty täyttämään velvoitetta aikataulussa. Strategian laatinut työryhmä tosin huomautti, että myös joissakin EU:n eteläisissä jäsenmaissa lyijyttömän bensiini markkinaosuus on itäeurooppalaisella tasolla.

Strategia ei ole osapuolia sitova asiakirja ja Suomen kannalta sillä ei ole sikälikään merkitystä, että museoautoja lukuunottamatta kaikki Suomessa myytävä bensiini on jo lyijytöntä.

Monimutkaiset sopimuskiemurat

Osa aiempien sopimusten ulkopuolella olevista maista taas ei voi allekirjoittaa, vaikka haluaisikin - näin oli esimerkiksi Viron laita.

Sopimusten valmisteluun osallistunut Tanskan edustaja yritti kovasti selvittää kiemuroita kansainväliselle toimittajajoukolle, mutta joutui aloittamaan lähes jokaisen lauseensa sanoilla: tämä on hieman monimutkaista.

STT-IA
25.6.1998