Lipponen: Valmistautumista EMU:un täytyy jatkaa

Eduskunta hyväksyi EMU:n


Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen talous- ja rahaliitto EMU:un. Hallituksen EMU-linjaus sai eduskunnan tuen perjantaina äänin 135-61.

EMU:un liittymistä tukivat hallituspuolueiden kansanedustajat kuutta lukuunottamatta ja lähes koko oppositio äänesti vastaan. Hallituspuolueiden edustajista vastaan äänestivät vasemmistoliiton Jaakko Laakso, Reino Laine ja Pentti Tiusanen, vihreiden Irina Krohn ja Erkki Pulliainen sekä SDP:n Heikki Rinne.

Keskustaopposition riveistä lipesi kansanedustaja Vuokko Rehn, joka äänesti tyhjää. Opposition riveistä hallituksen EMU-linjan puolesta äänestivät vain nuorsuomalaisten edustajat Risto Penttilä ja Jukka Tarkka. EMU-äänestyksestä oli poissa kaksi kansanedustajaa.

Lipponen: Valmistautumista EMU:un täytyy jatkaa

Pääministeri Paavo Lipponen pitää eduskunnan äänestystulosta odotettuna ja myönteisenä, koska myös hallitusrintama pysyi hyvin päätöksen takana. Lipposen mukaan nyt täytyy kuitenkin katsoa eteenpäin ja keskittyä vahvistamaan edelleen Suomen mahdollisuuksia selviytyä EMU-oloissa. Se vaatii Lipposen mukaan erityisesti inflaation ja korkotason pitämistä alhaisena sekä mm. työmarkkinajärjestelmän kehittämistä joustavammaksi.

Myös valtion talouspolitiikkaa tulee Lipposen mukaan kehittää siten, että ollaan valmiita ottamaan vastaan huonompiakin aikoja.

Näkymät Suomen EMU-kunnosta ovat kuitenkin Lipposen mukaan rohkaisevia, sillä talouden kehitys on ollut ennakoitua parempaa, myös velkaantumisen suhteen.
- Mehän olemme nopeata vauhtia julkisen velan osalta lähestymässä Euroopan vahvimpia maita. Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on vain 50 prosenttia, kun EMU-vaatimus on 60 prosenttia Lipponen muistutti.

Lipponen korosti EMU:un mukaanmenon hyödyksi sen, että se auttoi saavuttamaan Suomen oman talouspolitiikan tavoitteet, kuten erityisesti alhaisen korkotason.
- Uskon että näin vaikutettiin eduskunnan, etujärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten mielipiteeseen. Nähtiin että pärjäämme, ja asiat ovat kääntyneet parempaan suuntaan.

"EMU-kakun" maistuminen keskustalle jää nähtäväksi

Lipposen mukaan äänestys tai EMU-päätöstä edeltänyt keskustelu ei jättänyt hampaankoloon mitään erityisen kielteistä.
- Tämä oli reilu ja asiapohjainen keskustelu. Käsitykset poikkeavat toisistaan; oppositio ei halunnut ottaa vastuuta tästäkään asiasta, ei tässä mitään ihmeellistä ole, Lipponen sanoi.

Lipponen luonnehti suurimman oppositiopuolueen keskustan suhtautumista puolueelle tyypilliseksi tavaksi hoitaa asioita pelottelemalla.
- Keskusta on todennut, että EMU-kakku on pahanmakuinen eikä se halua siihen koskea, Lipponen arvioi keskustan mahdollisuutta tulla seuraavaan hallitukseen.

- Ehkä me sitten näemme sitten jatkossa, että alkaako se maistua, Lipponen sanoi.

Aho: EMU tuo kovia vaatimuksia

Keskustan puheenjohtaja Esko Ahon mielestä EMU-päätös merkitsee erittäin kovia sopeutumisvaatimuksia Suomelle.
- Tietysti toivomme, että asiat menisivät EMU:ssa hyvin, mutta emme jaksa uskoa siihen, Aho sanoi äänestyksen jälkeen.

Keskustan ei hänen mukaansa tarvitse nyt tehdä mitään erityisiä toimenpiteitä. Keskustan esittämät uudistukset ja työreformi ovat nyt tulleet entistäkin tarpeellisemmiksi, Aho arvioi.

- Me olemme siitä onnellisessa asemassa, ettei tarvitse luoda uutta linjaa. Meillä on jo puoluekokouspäätös viime syksyltä, ja olemme jo varautuneet siihen, että EMU:sta tulee totta.

- Se uudistuspolitiikka ja vaihtoehto jota olemme esittäneet, on nyt entistä ajankohtaisempi. Aho ennusti, että perjantain EMU-päätöksen taustat ja perusteet joudutaan vielä tutkimaan.

- Tämän päätöksen sisältö ja peruste tullaan aikanaan huolellisesti selvittämään ja kysymään, olivatko kaikki asiat sittenkään tiedossa ennen kuin se tehtiin, Aho varoitti.

Andersson paheksuu keskustan EMU-mörköjä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Claes Anderssonin mielestä keskusta on politikoinut EMU-ratkaisun ympärillä maalailemalla mahdollisimman synkkää kuvaa.

Anderssonin mielestä tämä haittaa jo keskustan edellytyksiä hoitaa EU-puheenjohtajakautta, jos se pääsee seuraavaan hallitukseen.

- Jos keskusta on hallituksessa seuraavan eduskuntavaalin jälkeen, kun Suomi tulee EU:n puheenjohtajamaaksi, vaaditaan siltä aikamoinen asennemuutos, jotta se voisi hoitaa puheenjohtajakauden vaativimpia neuvotteluja, kuten rahoituskehystä ja itälaajentumista, Andersson sanoi.

Anderssonin mielestä keskustan politikointi ei ole hyväksyttävää, koska puolue on kuitenkin se, joka aikoinaan vei Suomen EU:n jäseneksi.

Suomi sitoutui EMU:un jo aikaisemmin

Asiallisesti Suomi oli sitoutunut EMU:un jo silloin, kun eduskunta vuonna 1994 hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin ja Maastrichtin sopimukseen. Hallitus oli kuitenkin luvannut, että EMU:un liittymisestä päätetään aikanaan eduskunnassa erillisen esityksen pohjalta.

Hallituksen EMU-linjan läpimeno varmistui asiallisesti jo viime vuoden lopulla, kun viimeisetkin hallituspuolueet vahvistivat tukensa sille. Pääoppositiopuolue keskustan mielestä Suomen ei olisi tullut nyt tehdä päätöstä sitoutumisesta EMU:un. Puolueen mielestä syntyvä valuutta-alue on Suomelle huonosti sopiva ja Suomen mahdollisuudet varautua Emun riskeihin tällä hetkellä huonot.

Yhteisvaluutta-alueeseen on tulossa yksitoista EU:n jäsenmaata: Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi. Lopulliset päätökset tehdään toukokuun alkupäivinä.

Hyvästit markalle

Suurin osa talous- ja rahaliittoa valmistelevista päätöksistä on jo tehty; jäljellä on oikeastaan enää vain suunnitelmien täytäntöönpano.
  • 21.4 Ranskan kansalliskokous ottaa kantaa EMU:un.

  • 23.-24.4 Saksan liittopäivät ja liittoneuvosto äänestävät Saksan EMU-jäsenyydestä.

  • 1.5. EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat illansuussa Brysseliin, suosittelemaan mitkä maat lähtevät mukaan yhteiseen valuuttaan. Käytännössä on jo selvä, että mukaan lähtee yksitoista maata; Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranka, Saksa ja Suomi.

  • 2.5. EU-parlamentti kokoontuu Brysselissä lauantaiaamuna, antamaan oman lausuntonsa suosituksista. Iltapäivällä kokoontuvat EU-maiden johtajat ministerineuvoston kokoukseen, vahvistamaan valtiovarainministerien suosituksen. Johtajat päättävät myös Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenistä.

  • 3.5 Valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat kokoontuvat uudelleen, päättämään kahdenvälisistä vaihtokursseista joilla euroon sulautuvat valuutat kytketään toisiinsa. Valuutat voivat vielä liikkua vuoden loppuun asti, mutta niiden odotetaan asettuvan ilmoitetulle tasolle.

  • Toukokuun alkupuoli. EU-parlamentti kuulee Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä, ja vahvistaa nimitykset.

  • 1.7. Euroopan keskuspankin on aloitettava toimintansa viimeistään tänä päivänä. Pankki sijaitsee Frankfurtissa, jossa toimii sen edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti, ERI.

  • Vuoden loppu. Vaihtokurssit kansallisten valuuttojen ja euron välillä vahvistetaan. Korivaluutta ecu vaihtuu euroksi suhteessa 1:1.

  • 1.1.1999 Emun kolmas vaihe alkaa. Euro tulee käyttöön tilivaluuttana, Palkat, hinnat, talletukset ym lasketaan Suomessa vielä markoissa, pörssiosakkeet noteerataan euroissa. EKP ottaa vastuun koko euroalueen rahapolitiikasta, kansallisista keskuspankeista tulee osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää.

  • 1999-2002 Siirtymäkausi. Yritykset siirtyvät käyttämään euroa tilinpidossaan, pankit ja rahalaitokset tarjoavat euro. Toiseen euromaahan matkustava turisti joutuu edelleen ostamaan valuuttaa, mutta kurssi pysyy aina samana.

  • 1.1.2002 Käteinen eurovaluutta lasketaan liikkeelle, vanhat kansalliset valuutat poistuvat käytöstä viimeistään kesäkuun lopussa, tai paljon nopeammin, jos kauppa saa tahtonsa läpi.

STT-IA
17.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE