Opposition sanomalehti suljettiin Ukrainassa

Sanomalehdet ja tiedotusvälineet ovat kaikkialla valtapelin välineitä. Tiedotusvälineiden manipulointi on kuitenkin turhan hienovarainen ilmaus Ukrainassa. Tärkeimmillä vallanpitäjillä tai sellaisiksi pyrkivillä on parempi olla suoraan tai välikäsien kautta omistuksessaan vähintään oma sanomalehti.

Tuorein lehtiskandaali syntyi viime viikolla, kun maan tiedotusministeri sulki oppositiota tukevan Pravda Ukrainyn. Virallinen syy lehden julkaisun kieltämiselle oli, että sitä julkaisevaa yhtiötä ei ole rekisteröity Ukrainassa vaan Antiguassa. Varsin avoimesti epäillään sulkemisen liittyneen pikemminkin lehden omistuspohjaan ja toimituspolitiikkaan.

Pravda Ukrainyn taustalta löytyy säätiö, jonka keskeinen vaikuttaja on maan entinen pääministeri Pavlo Lazarenko. Ei ihme, että lehti tukeekin lähinnä poliittiseen keskustaan lukeutuvaa Hromada-puoluetta, jota johtaa niinikään Lazarenko.

Maaliskuun parlamenttivaaleihin valmistautuva Hromada ja ensi vuoden presidentinvaaleihin valmistautuva Lazarenko saivatkin Pravda Ukrainysta oivan välineen vaalitaistelulleen. Lehti on ottanut tulilinjalleen eritoten ylimpien viranhaltijoiden virka-asunnot sekä väittänyt muun muassa presidentti Leonid Kutshman puolison kanavoineen valtion varoja puolueelleen.

Edullisella hinnallaan ja paljastuksillaan lehti keräsi itselleen nopeasti jopa neljä miljoonaa lukijaa 52 miljoonan asukkaan maassa.

Tiedonvälityksen laadusta kertoo, että kun lehti paheksuen kuvasi uuden luksustalon kuudetta kerrosta ja siellä sijaitsevaa Kutshman huoneistoa, oli kuvasta ja tekstistä jätetty pois saman talon alakerta, jossa Pavlo Lazarenkolla on asunto.

Nykyisin korruptiota vastaan taisteleva Lazarenko kun onnistui pääministeriaikanaan kokoamaan mittavan henkilökohtaisen omaisuuden.

Miljoonakanteet puolin ja toisin

Useimmat asiantuntijat eivät usko kuitenkaan kanteiden läpimenoon, vaan muistuttavat niiden olevan heikolla pohjalla. USA:n tuella vapaata lehdistöä Ukrainaan konsultoiva Tim O´Connor muistutti myös Kiev Postin haastattelussa, kuinka missä tahansa valtiossa on vaikeaa voittaa korkeimpia viranhaltijoita vastaan nostettuja kanteita.

O´Connorin mukaan menestys oikeustaistelussa vauhdittaisi lehdistönvapautta kaikkialla Ukrainassa. Tällä hetkellä median asemaa ei voi pitää selkeänä.

Yksi hämmennyksen aihe ovatkin juuri tähtitieteelliset korvausvaateet. Esimerkiksi Odessan kaupunginjohtaja hakee yhdeltä sanomalehdeltä noin 550 miljoonan markan korvauksia, kertoi Ukrainan sanomalehtimiesliiton puheenjohtaja Igor Lubchenko kirjoittajan tavatessa hänet viime vuoden marraskuussa.

Kiovan paikallishallinnon johtaja voitti oikeudessa kunnianloukkausjutun, jossa vastaajana ollut lehti tuomittiin 2,2 miljoonan markan korvauksiin.

Suurten haasteiden takana on suurta valtapeliä, joka jälleen palautuu lehtien omistukseen. Aikakauslehti The Ukrainian kertoo Kievskiye Vedomosti (Kiovan Uutiset) -sanomalehden tapahtumista. Kun maan hallitukseen pettynyt lehdenomistaja otti sisäministerin tulilinjalleen, haastoi tämä lehden oikeuteen kunnianloukkauksesta.

Monien lehtien taustalta löytyykin pankkeja ja erilaisia liikeyrityksiä. Kun mainosmarkkinat ovat niukat eikä irtonumeromyynnistä ja tilausmaksuista tule kuin murto-osa tuloista, tarvitsevat useimmat lehdet vakavaraisen rahoittajan. Samalla jatkuu neuvostoajan perinne, jossa jokaisella instituutiolla pankeista parlamenttiin on oma äänenkannattajansa.

PETE PAKARINEN
13.2.1998