Estonian turman hätäliikenteessä hidasteltiin ja tehtiin virheitä
Estonian hätäviestit lähetettiin aivan liian hitaasti. Hidastelua oli itse turmalaivassa ja pelastajienkin parissa, moittii onnettomuuden tutkintakomissio.Helikopterit kantoivat operaatiossa suurimman taakan pelastamalla 104 ihmistä, mutta niidenkin toimintaa olisi pitänyt nopeuttaa. Estonian ensimmäinen hätäviesti lähti kovin myöhään, kello 1.22. Toinen viesti, varsinainen Mayday-sanoma, lähti 1.24., kun alus oli jo kallellaan yli 30 asteen verran, selvittää pelastustoimia komission suomalaisjäsen Heimo Iivonen. Helsinki Radio ei kuullut Estonian hätäviestiä, vaikka sen kuuli 14 muuta alusta ja maa-asemaa, mm. Turun meripelastuskeskus. Helsinki Radion päivystäjä oli yksin työpaikallaan, ja komissio ymmärtää kyllä, ettei hän voinut olla koko ajan radionsa ääressä. Kun päivystäjä oli noin kymmenen minuutin jälkeen taas paikallaan, häneen saatiin yhteys NMT-puhelimella. Voimassa olevien meripelastusohjeiden mukaisesti Helsinki Radion olisi pitänyt välittää Maydayn jatkoviesti eteenpäin, koska hädässä oleva alus ei sitä ehkä pysty tekemään. Mikään muu yksikkö ei ollut lähettänyt tätä jatkoviestiä. Vaikka meripelastuskeskus pyysikin Helsinki Radiota lähettämään Maydayn jatkoviestin, niin hämmentynyt Helsinki Radio lähetti silti kuitenkin kello 01.50 vain lievemmän jatkoviestin eli ns. pan pan -pikasanoman. Pan pan -pikasanomaan ei sisälly Maydayn jatkoviestin tapaan automaattisesti käynnistyvää ja vastaanottopäässä kovalla melulla kuuluvaa hälytysääntä. Tämän vuoksi sanoma ei antanut tarpeeksi tietoa Estonian hädästä, eikä tieto levinnyt kylliksi pelastuskeskuksiin Virossa, Suomessa ja Ruotsissa. Kun Helsinki Radio ei lähettänyt Mayday-jatkoviestiä, olisi meripelastuskeskuksen tai muiden Estonian lähellä olevien alusten kuitenkin pitänyt lähettää tämä Mayday-jatkoviesti. Näin ei käynyt. Hidasta reagointiaViivytykseen oli syynä osaltaan se, että Turun meripelastuskeskuksen eli MRC-Turun miehitys oli onnettomuusyönä vain yhden miehen varassa.Turun keskuksesta tuli pelastuksen johtoporras, mutta sen johtamiskyky oli ensimmäisen tunnin aikana vaatimaton, kunnes se rupesi toimimaan asiallisesti lisäväen tultua paikalle. Silja Europa piti merellä yhteyttä Estoniaan. Turun meripelastuskeskus määräsi Silja Europan päällikön onnettomuuspaikan johtajaksi, ja komissio piti tätä ratkaisua onnistuneena. Estonia antoi sijaintitietonsa Silja Euroopan pyydettyä sitä pariinkin kertaan vasta klo 1.29 - sama viesti loppui sitten viimeisenä yhteytenä klo 1.30. Vasta sen jälkeen lähinnä olevat alukset kääntyivät kohti onnettomuuspaikkaa. Ne olisivat voineet kyllä lähteä jonkin verran aikaisemmin, koska Mayday-kutsu oli tullut ja laivat tiesivät, että kyseessä oli iso autolautta hädässä. Pelastuksessa kunnostautuivat mm. Viking Linen Mariella ja Isabella - edellinen laskemalla pelastuslauttoja mereen ja jälkimmäinen avaamalla pelastautumiseen käytettävän liukumäkensä. Helikopterit saatava nopeammin paikalleHelikoptereiden miehistö tuli tukikohtaansa autoillaan liian hitaasti, minkä vuoksi autoihin pitäisi saada hälytysvaloja vauhdikkaampaa ajoa varten.Turussa päivystävä kopteri hälytettiin klo 01.35 ja se oli onnettomuuspaikalla klo 03.05. Miehistön kuuluu olla tukikohdassa tunnin sisällä hälytyksestä, ja kopteri lähti lentoon ennen tätä rajaa. Ruotsalaisten koptereiden vaatimus on lähteä tunnin sisään hälytyksestä liikkeelle. Vain suomalaiskopterit laskeutuivat avustavien autolauttojen kannelle jättäen niille pelastettunsa. Toiminta oli nopeaa, kun niiden ei tarvinnut lentää mantereelle tai saariin. Turusta tullut päivystyskopteri Super Puma pelasti yksistään 44 ihmistä. Helikoptereiden polttoaine pääsi loppumaan kovan kulutuksen takia, ja Utöseen ei saatu ensikään lisäainetta. Myös Hangosta loppui aine, ja kopterit joutuivat siellä odottelemaan puolen tunnin verran aamulla ennen kuin pystyivät jatkamaan. Sapiskaa toimittajistaJotkut helikopterit, ruotsalaiset erityisesti, ottivat toimittajia pelastuslennoille mukaan. Komissio ei pitänyt tätä tarkoituksenmukaisena eikä hyvänä ratkaisuna, koska toimittajat veivät tilaa ja lisäsivät painoa heikentäen pelastuskykyä. Samalla asetettiin pelastettavien intimiteetti hyvinkin uhanalaiseksi kameroiden edessä.Veteen joutuneiden ihmisten pääsy pelastuslautoille oli hyvin vaikeaa; lautat saattoivat olla väärinpäin, köysiportaat painuneena lautan alle ja irtonaisia köysiä oli paljon lautan ympärillä. Monet ihmiset tarttuivat niihin eivätkä päässeet enää mihinkään, vaan hukkuivat lautan viereen. Lauttojen oviluukut eivät pysyneet kiinni ja vettä tunki aaltojen mukana sisälle. Pelastusliivit huonosti päälläHyvin harvat ihmiset olivat saaneet pelastusliivinsä pysymään kohdallaan. Löydetyt ruumiit riippuivat yleensä liivien varassa niin, että liivit näkyivät pinnassa ja ruumis alapuolella - liivit olivat nousseet ylös pään yläpuolelle eivätkä olleet pysyneet paikoillaan.Estonian pelastusveneitä ei saatu laskettua ensinkään. Laivan upotessa yhdeksän venettä irtosi ja nousi pintaan, yksi pysyi kiinni. Pelastusveneillekin kiipesi muutama ihminen, jotka saatiin helikoptereilla pois. Pelastuslautoille onnistui pääsemään 160 ihmistä ja heistä pelastettiin 138 helikoptereilla - tosin yksi kuoli myöhemmin. Komissio piti tätä määrä hyvänä: kaikki pelastettiin, jotka olivat pelastettavissa siinä vaiheessa.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE