Metalliteollisuus jäljessä Ruotsia ja SaksaaSuomen televiestintä pärjää kansainvälisesti
Suomen metalliteollisuuden kilpailukyky heikkeni viime vuonna suhteessa Ruotsiin ja Saksaan, joilla oli Suomeen nähden 2-3 prosenttiyksikön kilpailukykyetu. Sen sijaan suomalainen televiestintäteollisuus täyttää hyvin globaalit kilpailuvaatimukset.Tiedot ilmenevät Helsingin kauppakorkeakoulussa valmistuneesta tutkimuksesta. Professori Eero Arton ja yliassistentti Risto Juurmaan tutkimuksen mukaan suomalaisen metalliteollisuuden kilpailukyky suhteessa Ruotsiin ja Saksaan parani vuosina 1990-1994, mutta vuodet 1995 ja 1996 merkitsivät kilpailukykyedun menettämistä. Koko tutkimusjakson 1988-1996 aikana Ruotsilla on ollut keskimäärin 0,2 ja Saksalla 1,5 prosenttiyksikön kilpailukykyetu. Viime vuonna välimatkaa kasvatti Suomen metalliteollisuuden kannattavuuden heikkeneminen. Ruotsissa kannattavuus säilyi ennallaan ja Saksassa se parani. Artto ja Juurmaa toteavat rahoitusvaikutusten jättäneen vuonna 1996 Suomen metalliteollisuuden oman pääoman tuottoprosentin heikoksi. Vieraan pääoman kustannus oli Suomessa kilpailijamaita korkeampi ja koko pääoman tuotto putosi kolmanneksen. - Eräs ratkaiseva ero maiden välillä on pääoman kiertonopeudessa, joka on Saksassa perinteisesti ollut nopein heijastaen saksalaisten yritysten innovaatioita ja panostusta koko pääoman tuoton parantamiseen, Artto ja Juurmaa toteavat. Suomen metalliteollisuus maksaa korkeita korkojaMeneillään oleva noususuhdanne on parantanut rahoitusrakennetta niin Suomen, Ruotsin kuin Saksankin metalliteollisuudessa. Erityisen ripeää parantuminen on ollut Suomessa, sillä täällä velkaantumisaste oli kilpailijamaita alhaisempi.Velan kustannus on täällä kuitenkin korkeampi kuin kilpailijamaissa. Näin ollen suomalainen metalliteollisuus maksaa keskimäärin korkeampia korkoja kuin Ruotsin ja Saksan, vaikka sen riskisyys on pienin. Saksan metalliteollisuus oli tarkasteluvuosina 1988-1996 riskisin, mutta samalla se tuotti parhaiten. Suomen metalliteollisuus taas oli vähäriskisin, mutta heikoiten tuottava. - Odotettua rakennemuutosta Suomen metalliteollisuudessa ei ole tapahtunut samassa määrin kuin Saksan metalliteollisuudessa on tapahtunut tarkasteluperiodilla 1988-1996, Artto ja Juurmaa toteavat. Televiestintäteollisuus pärjää hyvinArton ja Juurmaan tutkimus osoittaa, että Suomen televiestintäteollisuudella on hyvä kansainvälinen kilpailukyky. Viime vuonna televiestinnän koko pääoman tuotto parani selvästi. Tuotto oli 11,8 prosenttia, kun Ruotsissa se jäi 4,5 prosenttiin ja Saksassa 1,4 prosenttiin.Suomen televiestintäteollisuus ottaa riskejä enemmän kuin Ruotsin ja Saksan, mutta sen tuotto on kilpailijamaita suurempi. Innovatiivisuus ja riskinotto ovat siis kannattaneet. Artto ja Juurmaa toteavat, että otoksen perusteella riskin ja tuoton välillä on varsin suoraviivainen yhteys. Yritysten kannalta panostukset riskejä sisältäville tuotantolinjoille merkitsevät samalla kasvavia tuotto-odotuksia. Markkinalainat yleistyneet televiestinnässäUusien tuotteiden kehittely vaatii yrityksiltä usein pitkäaikaisen rahoituksen hankkimista. Artto ja Juurmaa toteavat, että rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on lisännyt markkinaehtoisen lainarahoituksen käyttöä niin Suomessa kuin useissa muissa maissa.Tämä kehityssuunta on muuttanut selvästi Suomen televiestintäteollisuuden velan rakennetta. Tarkastelujaksolla 1988-1996 pankkilainoituksen merkitys on vähentynyt ja vastaavasti markkinaehtoisen joukkovelkakirjalainoituksen lisääntynyt. Artto ja Juurmaa pitävät huomionarvoisena sitä, että Suomen televiestintäteollisuuden velan kustannukset eivät ole keskimäärin korkeampia kuin metalliteollisuuden, vaikka metalliteollisuudessa velat ovat vähäriskisempiä ja pääosin pankkiehtoisia.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE