Ringhalsin ydinvoimalan turvarutiineissa taas laiminlyöntejä

Ruotsi upotti radioaktiivista jätettä mereen


Ruotsi upotti radioaktiivista jätettä mereen useaan otteeseen 1950- ja 60-luvuilla. Tiedot Atlanttiin ja Itämereen tehdyistä upotuksista käyvät ilmi Ruotsin ydinvoimaviranomaisten Nucleus -lehdessään julkaisemasta jätteiden käsittelyäkoskevasta kartoituksesta.

Upotuksista ei ole uhkaa ympäristölle, vakuuttaa selvityksen tehnyt Ruotsin ydinvalvontaviraston SKI:n osastopäällikkö Stig Wingefors.
- Esimerkiksi Atlanttiin upotetut jätteet sijoitettiin 4 000 metrin syvyyteen, jossa ne ovat olleet pohjamutiin hautautuneena noista ajoista saakka, sanoi Wingefors uutistoimisto TT:lle.

Hän kuitenkin myönsi, että mikäli useat maat sijoittaisivat radioaktiiviset jätteensä merenpohjaan, olisi sillä vaarallisia seurauksia pitkällä aikavälillä.

Vuonna 1969 Ruotsi upotti 1 000 tonnia Studsvikin koereaktorin atomijätettä Pohjois-Atlantille yhdessä useiden muiden maiden kanssa. Toimenpidettä valvoi eurooppalainen ydinenergiajärjestö ENEA.

Ydinasehanke haudattiin

Pohjois-Atlantin aaltoihin upotettiin tynnyreittäin plutoniumjätettä, jota oli syntynyt Ruotsin asevoimien tutkiessa oman ydinaseen valmistusta. Hanke oli edennyt jo pitkälle, kun Ruotsin hallitus 1970-luvun alussa lopullisesti hautasi sen pitkän ja kiivaan puolustuspoliittisen väittelyn jälkeen.

Tukholman Värmdön jätteidenkäsittelylaitos käytti puolestaan Itämerta jätehautana kolmeen otteeseen vuosina 1958-64. Teknilliseltä korkeakoululta, Asea-yhtiöltä, Nobel-instituutilta ja kolmelta eri sairaalalta peräisin oleva jäte ei sisältänyt korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia.

Vuonna 1963 Chalmersin teknillisen korkeakoulun ydinkemian laitos sijoitti laboratoriojätteitä merenpohjaan Göteborgin sataman edustalle Ruotsin länsirannikolle. Vuonna 1975 Ruotsi oli ensimmäisten maiden joukossa allekirjoittamassa Lontoon-sopimusta, joka kieltää ydinjätteiden sijoittamisen mereen.

Parhaillaan Ruotsissa etsitään turvallista sijoituspaikkaa ydinvoimaloiden tuottamille jätteille. Mikään paikkakunta ei ole kuitenkaan suostunut sijoittamaan jätettä omalle alueelleen, vaikka se onkin tarkoitus sijoittaa terässäiliöissä 500 metrin syvyydelle peruskallioon. Tilapäisesti ruotsalaisreaktoreiden jätteitä säilytetään Forsmarkin ydinvoimalan yhteyteen rakennetussa väliaikaissäilössä.

Ringhalsissa laiminlyöntejä turvarutiineissa

Ruotsin Ringhalsin ydinvoimalan reaktorin uudelleenkäynnistyksen yhteydessä on jälleen paljastunut turvallisuuden laiminlyöntejä.

Voimalan henkilöstö ei viikonvaihteessa havainnut kolmessa tarkistuksessaankaan, että kaksi venttiiliä oli jäänyt väärään asentoon. Vian havaitsemiseen kului lähes 20 tuntia. Ydinvoimaviranomaiset käskivät keskeyttää reaktorin käynnistämisen. Ringhalsin nelosyksikköä ei nyt panna käyntiin ennen kuin viranomaiset antavat luvan.

Ydinvoimaloita valvova virasto SKI pitää laiminlyöntiä vakavana, semminkin kun samankaltainen tapaus sattui Ringhalsin kakkosreaktorin käynnistyksessä vain runsas kuukausi sitten. SKI reagoi tuolloinkin voimakkaasti tapahtuneeseen, koska voimaloita oli kehotettu tehostamaan turvarutiinejaan Oskarshamnin ydinvoimalan toissasyksyisen vastaavan tapauksen seurauksena.

Viranomaiset kuitenkin korostavat, ettei Ringhalsin tuore laiminlyönti aiheuttanut vakavaa vaaraa.

STT-IA
3.10.1997

ULKOMAAT -SIVULLE