Koulutetut naiset edelläkävijöitä ruokatottumuksissa


Parin viime vuosikymmenen aikana suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisempään suuntaan. Hyvin koulutetut naiset ovat edelläkävijöitä, joiden tottumukset siirtyvät asteittain hyvin koulutetuille miehille, vähemmän koulutetuille naisille ja lopuksi matalan koulutuksen saaneiden miestenkin ryhmään.

Suurin muutos kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut maitorasvan käytössä. Kulutusmaidon ja voin käyttö on vähentynyt jyrkästi sekä naisilla että miehillä. Miehet käyttävät edelleen enemmän rasvaa kuin naiset.

Koulutusryhmittäiset erot ovat miehillä selvät, vaikkakin ne ovat kaventuneet. Mitä koulutetumpi mies, sitä vähemmän maitorasvaa käyttää. Naisilla ei ole enää eroja koulutuksen mukaan toisin kuin 70-luvun lopussa.

- Miesten ja naisten erojen kehitystä kuvaa se, että perusasteen koulutuksen saaneiden miesten maitorasvan käyttö on 1990-luvun alussa vähentynyt tasolle, jolla korkeasti koulutetut naiset olivat jo kymmenen vuotta aikaisemmin, dosentti Ritva Prättälä Kansanterveyslaitoksesta vertaa.

Lisää vihanneksia, vähemmän marjoja

Naiset syövät enemmän vihanneksia kuin miehet, mutta molemmilla käyttö on lisääntynyt tutkimusaikana. 90-luvulla kulutuksen kasvu näyttää kuitenkin hidastuneen. Hedelmien ja marjojen päivittäinen käyttö on puolestaan vähentynyt. Naiset käyttävät myös hedelmiä ja marjoja selvästi enemmän kuin miehet.

Vihannesten samoin kuin hedelmien ja marjojen kulutuksessa koulutusryhmien välillä on selvät erot. Sekä miehissä että naisissa hyvin koulutetut syövät eniten.

Leipä on pitänyt asemansa suomalaisten ruokavaliossa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Naiset syövät päivässä viisi leipäpalaa, miehet kuusi tai seitsemän.
- Ruisleivän kulutus on kuitenkin vähentynyt vaalean leivän kustannuksella. Erityisesti nuoret miehet syövät paljon vaaleaa leipää, Prättälä kertoo.

Kansa lihoo liikunnan puuttuessa

Samalla kun ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisempään suuntaan, monet ravintoon yhteydessä olevat kansanterveysongelmat ovat vähentyneet. Poikkeuksen tekee kuitenkin ylipainoisuus. Sekä naisilla että miehillä kaikissa koulutusluokissa painokäyrä on vakaassa nousussa.

Ritva Prättälän mukaan syynä on yksinkertaisesti liian vähäinen liikkuminen. Arkista hyötyliikuntaa ei nykyihmiselle kerry riittävästi suhteessa saatuun energiamäärään.

Miehet ovat painoindeksin mukaan pituuteensa nähden painavampia kuin naiset. Lievä ylipainoisuus on miehillä yleisempää kuin naisilla. Koulutus näkyy myös vyötärön ympäryksessä: paljon koulutusta saaneet miehet ja naiset ovat hoikempia kuin vähemmän koulutetut.

Pitkälle koulutettujen miesten energiansaanti on pienempää kuin vähemmän koulutettujen. Tämä selittää osittain sen, miksi enemmän koulutetut ovat hoikempia. Naisten energiansaannissa ei ole koulutusryhmittäisiä eroja, joten painoerot johtuvat muista kuin ravintotekijöistä.

Ruoilla erilainen status

- Vaikka ruokatottumukset ja elintarvikkeiden kulutus vaihtelevat sekä sukupuolen että koulutustason mukaan, ravintoaineiden saannin erot ovat silti hyvin pienet. Hyvin koulutetut ja naiset käyttävät miehiä ja vähän koulutettuja vähemmän rasvaista maitoa ja voita, mutta enemmän kasviksia, hedelmiä, makeisia ja juustoja, Prättälä ynnää.

Hän jaottelee ruoat statuksen mukaan kolmen ryhmään. Korkean statuksen ruokia ovat juusto, kasvikset, tuoremehu, hedelmät ja marjat sekä makeiset. Matalan statuksen saavat voi, maito ja makkara. Status-neutraaleja ovat margariini, kana, riisi ja pasta, makeat leivonnaiset, kalaruoat ja jälkiruoat. Liharuoat ovat miehille neutraaleja ja naisille matalan statuksen ruokia.

FF-IA
3.10.1997

AJASSA -SIVULLE