Nuoret ovat nyt kauniimpia ja rohkeampia


Suomalaiset nuoret pitävät itseään itsenäisempinä, voimakkaampina ja rohkeampina kuin aiemmat sukupolvet. Nuorten itsetunto on kohentunut, ja he yhdistävät itseensä enemmän myönteisiä ominaisuuksia kuin 80-luvulla nuoruuttaan eläneet. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan nuoret uskaltavat nyt myös näyttää olevansa fiksuja yksilöitä.

Nuoret arvioivat itsensä luotettaviksi, rehellisiksi ja huumorintajuisiksi. Suomalaisen nuoren perusolemukseen kuuluu tutkimuksen mukaan myös ahkeruus, hyvä käytös ja itsenäisyys.

Älykkyyttä pidetään arvossa, mutta kovuutta tai röyhkeyttä ei kuitenkaan tunnusteta. Taloustutkimus Oy:n Liikemainonta-McCannille tekemän tutkimuksen mukaan nuorten itsenäistyminen näkyy mm. suhteessa vanhempiin. Heihin halutaan suhtautua enemmän kavereina ja tukipilareina. Nykynuorille näyttää olevan myös helpompi puhua vanhemmilleen omista näkökannoistaan.

Tutkimus toteutettiin viime keväänä haastattelemalla kirjeitse yli viittäsataa 15-25-vuotiasta nuorta. Tilastollisesti otoksen arvioidaan olevan riittävä laajempiinkin johtopäätöksiin.

Pukeutuminen on yksilöllistä

Nuorison itsenäistyminen aikaisempaan sukupolveen verrattuna näkyy myös pukeutumisessa. Persoonallisuutta pyritään korostamaan nyt aikaisempaa enemmän. Yli kolmannes katsoo omaavansa oman persoonallisen tyylin, joka muuttuu vähitellen.

Enemmistö nuorista ei kuitenkaan tunnusta seuraavansa muotia. Vajaa kolmannes ei seuraa muotia lainkaan, vaan päättää itse mikä sopii ja mikä ei. Yhtä moni ilmoittaa seuraavansa muotia jossain määrin. Massan mukana kulkijoita ovat kyselyn perusteella 15-16-vuotiaat tytöt.

Yli 20-vuotiailla kuluu tonni kuussa

Rahaa nuoret silti käyttivät eniten vaatteisiin. Eniten rahaa kuluu alle 20-vuotiailla tytöillä. Kaikkiaan pukeutumiseen käytetyn rahan osuus on kuitenkin vähentynyt 80-luvulta.

Kaikkiaan nuoret arvioivat käyttävänsä henkilökohtaisiin menoihinsa rahaa noin 500 markkaa kuukaudessa. Alle 20-vuotiaiden keskimääräiset menot ovat 300 markan luokkaa. Yli kaksikymppiset kuluttavat noin 1 000 markkaa kuukaudessa.

Alkoholi on suurin rahareikä 33 prosentilla pojista ja 14 prosentilla tytöistä. Pojilla rahaa kuluu erityisesti autoon ja äänilevyihin.

Oma matkapuhelin on käytössä vajaalla puolella nuorista. Suurin osa sanoo maksavansa keskiarvoltaan noin 200 markan puhelinlaskut itse.

Tietokone ei syrjäyttänyt kirjaa

Puolet tutkimukseen osallistuneista nuorista omistaa tietokoneen tai käyttää sitä. Lähes puolella on käytössään Internet, etenkin pääkaupunkiseudulla. Neljäsosa käyttää Internetiä päivittäin, 42 prosenttia viikoittain ja kolmannes harvemmin. Netistä selaillaan lähinnä web-sivuja ja lähetellään sähköposteja.

Kirjojen lukeminen ei silti ole jäänyt nuorten harrastuksista. Lähes puolet oli parin viimeksi kuluneen viikon aikana lukenut jonkun kirjan. Kirjailijoista vakaa suosio on jännityskirjailijoilla kuten Agatha Christiellä, John Grishamilla, Sidney Sheldonilla ja Stephen Kingillä. Kotimaisista kirjailijoista luetaan mm. Arto Paasilinnaa.

Eläinten hyvinvointi tuli tärkeäksi

Tulosten mukaan nuoret eivät enää pidä ydinsodan tai muun suuren katastrofin mahdollisuutta yhtä todennäköisenä kuin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Huolestuneita ollaan kuitenkin edelleen mm. maapallon energiavarojen loppumisesta.

Kehitysavun antamisessa nuoret ovat nihkeämpiä kuin 80-luvulla. Sitä olisi valmis leikkaamaan 30 prosenttia vastanneista.

Sen sijaan eläinten hyvinvointi on nuorisoa lähellä. Turkistarhauksen ehdotonta kieltoa kannattaa 47 prosenttia.

Yli puolet hyväksyisi homojen avioliitot

Valtiolta odotetaan tiukkaa suhtautumista niin väkivalta- kuin talousrikollisiinkin. Vaikka myös sosiaaliturvan väärinkäyttö tuomitaan jyrkästi, pieneen lintsaukseen ja esimerkiksi pummilla matkustamiseen löytyy silti valmiutta.

Suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut hieman myönteisemmäksi. 56 prosenttia nuorista olisi myös valmis hyväksymään homo- ja lesboavioliitot. Nuorten huolenaiheita ovat yhä työnsaanti ja rahattomuus.

Luottamus pankkeihin puolittui 10 vuodessa

Kyselyn mukaan nuorten luottamus pankkeihin on kymmenessä vuodessa romahtanut. Vastaajista 46 prosenttia katsoi, että pankit ajavat vain omaa etuaan, eikä niistä ole tavalliselle ihmiselle hyötyä. Vuonna 1987 tätä mieltä oli 22 prosenttia nuorista. Pankkien ei uskota auttavan nuoria lainajärjestelyillä, eikä enemmistö halua ottaa lainaa, koska korot ovat liian suuret.

Enemmistö nuorista uskoo Euroopan valtioiden voimakkaampaan yhdistymiseen. Mikäli kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestettäisiin nyt, puolet vastanneista olisi EU:hun liittymisen puolella ja kolmannes vastustaisi sitä.

Nuori kuluttaja perii osakkeita

Itsenäistyvät nuoret kiinnostavat mainostajia vuosi vuodelta enemmän. Suomessa on 15-25-vuotiaita nuoria yli 700 000, ja he kuluttavat rahaa kuukaudessa 500 miljoonaa markkaa.

- He ovat nyt myös päättämässä koko perheen kulutuspäätöksistä olemalla asiantuntijoita esimerkiksi tietokoneita ostettaessa, sanoo Mainostoimisto McCannin suunnittelujohtaja Timo Ahvenainen.

Nuorilla on rahaa käytössään myös jatkossa. Tämä sukupolvi on ensimmäinen, joka pääsee osalliseksi myös isovanhempiensa perinnöistä. Asuntoja on nyt kahdella sodanjälkeisellä sukupolvella. Nyt arvopapereita ja asunto-osakkeita omistaa 14 prosenttia 15-25-vuotiaista. Tutkimuksen mukaan lähes neljännes sanoo perivänsä vanhemmilta tai isovanhemmiltaan arvopapereita tai osakkeita.

71 prosenttia uskoo luokkaerojen kasvuun

Periminen antaa taustatukea nuorten maailmankuvalle, joka Ahvenaisen mukaan muutenkin suosii nyt kulutusta.

- Nuoret elävät kuin viimeistä päivää siinä mielessä, että käyttävät kaiken käytössä olevan rahansa elämisensä laatuun.

Suuria muutoksia nuorten arvoissa ja asenteissa ei Ahvenaisen mukaan ole tapahtunut. Suomalaiset nuoret uskovat esimerkiksi edelleen työn ja ahkeruuden tuovan menestystä.
- Arvot ovat kuitenkin muuttuneet siten, että kun 80-luvun juppisukupolvi pyrki saamaan rahaa, valtaa ja mainetta, tämä sukupolvi tähtää vain elämän laatuun.

Esimerkiksi sosiaalisiin kontakteihin kiinnitetään nyt aikaisempaa enemmän huomiota; vanhempia, isovanhempia ja ystäviä tavataan enemmän kun ennen.

Taloudellinen huolettomuus ei Ahvenaisen mukaan kuitenkaan koske kaikkia.
- Yhteiskuntatieteilijöiden kannattaisi huolestua kyselyn tuloksesta, jonka mukaan 71 prosenttia nuorista uskoo, että tulevaisuudessa luokkaerot Suomessa kasvavat.

STT-IA
3.10.1997

AJASSA -SIVULLE