Viikon EMU-puheetKansa epätietoista EMU:staVain joka kolmas kansalainen katsoo, että pystyisi nykytiedoillaan ottamaan kansanäänestyksessä kantaa Suomen EMU-jäsenyyteen. Lähes yhtä moni pitää tietojaan rahaliitosta täysin riittämättöminä. Tiedot ilmenevät ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n Suomen Gallupilla teettämän työmarkkinailmasto-tutkimuksen ennakkotiedoista.Yli puolet vastaajista (58 prosenttia) tunnustaa, etteivät tiedot riitä EMU-ratkaisun tekemiseen. Täysin varmoja EMU-tietojensa riittävyydestä on vain 12 prosenttia vastaajista. Viidennes pitää tietojaan jokseenkin riittävinä. Vaikeinta päätöksenteko nykytiedoilla olisi naisille ja nuorille, STTK:n jäsenille, alemmille toimihenkilöille ja työttömille. Kantansa suhteen varmimpia ovat nuorsuomalaisten, kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat, Akavan ja Suomen Yrittäjien jäsenet sekä johtavassa asemassa olevat ja maanviljelijät. Tutkimusta varten haastateltiin elo-syyskuussa 911 vähintään 15-vuotiasta suomalaista.
Kansanedustajat tukevat Suomen jäsenyyttä EMU:ssaSuomen EMU-jäsenyyden kannattajat saavuttavat näillä näkymin enemmistön eduskunnassa. Tähän viittaavat Helsingin Sanomien ja Aamulehden keskiviikkona julkaisemat kyselyt kansanedustajien EMU-käsityksistä.Helsingin Sanomien kyselyssä 191 kansanedustajasta 94 kannatti Suomen liittymistä EMU:n kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alusta. Liittymistä vastusti 48 kansanedustajaa, kun taas 37 kansanedustajaa ei halunnut vielä ilmoittaa kantaansa. Kaksitoista edustajaa kieltäytyi vastaamasta, ja kahdeksaa edustajaa ei tavoitettu kyselyä varten. Aamulehden kyselyssä taas 175 kansanedustajasta 80 ilmoitti kannattavansa EMU-jäsenyyttä vuoden 1999 alusta lähtien. Ei-kantoja oli 47, ja 38 kansanedustajaa ilmoitti vielä miettivänsä. Kymmenen kansanedustajaa kieltäytyi vastaamasta tai oli tavoittamattomissa. Helsingin Sanomien ja Aamulehden kyselyt kertovat, että selkeimmin Suomen EMU-jäsenyyttä kannattavat kokoomuksen ja RKP:n kansanedustajat. Kannatus on voimakasta myös SDP:n edustajien joukossa. Vihreät ja vasemmistoliittolaiset sen sijaan ovat vielä odottavalla kannalla, kun taas keskusta ja kristilliset vastustavat EMU-jäsenyyttä. Eduskunta äänestää Suomen jäsenyydestä Euroopan talous- ja rahaliitossa luultavasti helmi-maaliskuussa.
Ay-pomot painostavat labouria EMU-jäsenyyteenBritannian suurin työnantajaliitto CBI painosti maanantaina hallitusta tukemaan julkisesti Euroopan yhteistä valuuttaa. CBI:n puheenjohtaja Adair Turner sanoi työväenpuolueen puoluekokouksessa, että pääministeri Tony Blairin pitäisi periaatteessa suostua liittämään Britannia Euroopan talous- ja rahaliittoon.Vielä ei kuitenkaan tarvitsisi päättää, koska liittyminen todella tapahtuisi. Turnerin mukaan Britannian taloudelliset ja liiketoiminnalliset edut turvataan parhaiten EMU-jäsenyydellä, mutta vain silloin, kun ehdot ovat oikeat. Hallitus on edelleen sitä mieltä, että Britannian liittymiselle EMU:un heti sen alusta 1. tammikuuta 1999 on edelleen "suuria esteitä".
Työmarkkinoiden, sosiaaliturvan ja verotuksen rakenteet uusittavaYhdentymiskehitys ja EMU-jäsenyys edellyttävät Tampereen yliopiston lehtorin Pentti Rönkön mukaan työmarkkinoiden, sosiaaliturvan ja verotuksen rakenteiden uusimista. Hänen mielestään kansallisen strategian ideana pitäisi olla omillaan toimeentuleva ihminen.Nykyisin ostovoimasta joka kolmas markka tulee tulonsiirtoina, kun vielä vuosikymmenen alussa joka viides markka tuli yhteiskunnalta, muistutti Rönkkö Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaarissa maanantaina. EMU-kriteerit perustuvat EU:n ydinmaiden hyvinvointimalliin, jossa julkinen sektori on suppeampi ja veroaste alhaisempi kuin Pohjoismaissa. Alhaisen verotuksen vastineena perheillä on suurempi vastuu hoivasta ja toimeentulosta. Jos meillä verotusta kevennettäisiin oleellisesti, nopeakaan talouskasvu ei Rönkön mukaan riittäisi turvaamaan nykyistä sosiaaliturvaa. Rönkön mukaan päätöksentekijöille on annettu hyvin yksipuolinen ja jopa harhaanjohtava kuva ihmisten arjen todellisuudesta sekä verotuksen ja sosiaaliturvan toimintamekanismeista. EMU:n vaikutukset ihmisten toimeentuloon ovat hänen mukaansa jääneet hyvin yleiselle tasolle tai niitä ei mainita lainkaan. Ns. professorityöryhmä koostui lähes yksinomaan ekonomisteista, jotka keskittyivät rahaliiton tekniseen toteutukseen. Ministeri Alhon tuloloukkutyöryhmä ei tunnistanut eri väestöryhmien eriarvoisen verotuskohtelun aiheuttamia toimeentulo-ongelmia ja selvitysmies Arajärven tehtäväksi jäi tarkastella vain asumistuen ja toimeentulotuen päällekkäisyyttä, sanoi Rönkkö. Vähimmäistoimeentuloon kohdentuva kunnallisverotus aiheuttaa kuitenkin toimeentulovaikeuksia 250 000-300 000 perheelle ja ajaa heidät toimeentulotukijonoon. Maksuvaikeudet, ulosotto ja ylivelkaantuminen, asuntojen menetykset ja toimeentulotukijonot ovat arkipäivää 300 000-400 000 perheelle, muistutti Rönkkö.
Koonnut: IA |
TALOUS -SIVULLE