Agenda 2000 viitoittaa EU:n tulevaisuutta


Agenda 2000 -asiakirja on suunnitelma, jonka mukaan Euroopan unionia kehittää pitkälle ensi vuosituhannen puolelle. Odotukset kohdistuvat sellaiseen kehitykseen, joka korostaa taloudellista kasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä ja EU:n itälaajentumista.

Laajentumisen aiheuttamat kustannukset ja vaikutukset verrattuna nykyisin harjoitettuun alue- ja rakennepolitiikkaan tulevat olemaan mittavat. Asiakirjassa arvioidaan kaikkien kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maan edellytyksiä EU-jäsenyyteen. Kandidaattimaiksi kelpuutettiin ns. 5 + 1 -mallilla Unkari, Puola, Viro, Tshekki ja Slovenia.

Jäsenyysneuvottelut aloitetaan samanaikaisesti Kyproksen kanssa ensi vuoden alkupuoliskolla, koska komission maalausunto Kyproksesta - avis - on ollut jo aiemmin suopea sen jäsenyyteen.

Uudet jäsenet vuonna 2003

Jäsenyyttä ei suljeta pois muiltakaan eurooppalaisilta valtioilta, mutta Bulgaria, Latvia, Liettua, Slovakia ja Romania eivät vielä täytä jäsenyyskriteereitä. Ensimmäiset uudet jäsenet EU voisi ottaa realistisesti arvioiden vuonna 2003.

Ensi joulukuussa, kun Agenda 2000 -selvitys on käsitelty EU:n eri toimielimissä, ulkoministereistä koostuva yleisten asiain neuvosto antaa selvityksen Luxemburgissa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle, joka hyväksyy neuvottelujen aloittamisen.

EU:n komissio on asettanut Agenda 2000 -asiakirjan tavoitteet korkealle. Unionin keskeisten toimielinten, komission, parlamentin ja neuvoston uudistamista on sen mukaan jatkettava.

Keskeisenä muutostavoitteena on saavuttaa poliittinen päätös jäsenmaiden äänten painottamisesta ministerineuvostossa ja komissaarien määrässä, jolloin tuplakomissaareista luovuttaisiin. Myös ministerineuvostossa yritetään lisätä määräenemmistöpäätöksiä.

Tukiohjelmiin suurimmat muutokset

Toimielinten muutokset ovat merkittäviä, mutta tätäkin enemmän muutoksia tuovat unionin tukiohjelmien ja rahoituksen remontoiminen.

Agendassa lähdetään ajatuksesta, että rakennerahastot supistettaisiin nykyisestä seitsemästä kolmeen. Samalla niiden hallintoa riisuttaisiin aiempaa yksinkertaisemmaksi ja niiden kautta kulkevia varoja keskitettäisiin uudenlaisen yhteistyökumppanuuden avulla alueiden, komission ja jäsenvaltioiden kesken.

Uusi tavoite olisi myöskin keskittää ns. jälkeenjääneiden alueiden varat siten, että ne kohdentuisivat noin kolmannekseen unionin väestöstä nykyisen noin puolen sijasta vuoteen 2006 mennessä.

Komissio on kantanut huolta myös jäsenmaiden korkeista työttömyysasteista. Työttömyydestä kärsiville alueille on ehdotettu jaettavaksi noin 60 prosenttia rakennerahastojen varoista.

Etusija olisi annettava ohjelmille, joilla pyritään parantamaan jälkeenjääneiden alueiden ja taantuvien teollisuusalueiden talouden rakenteita ja monipuolisuutta. Lisäksi rahaa olisi luvassa alueille, jotka pyrkivät ajanmukaistamaan ammatti- ja työllisyysjärjestelmäänsä.

Maatalouspolitiikka uusiksi

Suomessa suurimman huolen ja porun on aiheuttanut maatalouspolitiikan muutokset. Komissio lähtee periaatteesta, että maatalouden kilpailukyvyn on parannuttava maailmanmarkkinoilla ja ympäristöystävällisyys on oltava entistä enemmän esillä.

Maatalouden uudistustarpeet kohdentuvat pääasiallisesti vilja- ja maitotuotteisiin. Viljan ns. interventiohintaa tultaisiin laskemaan noin viidenneksellä, jolla voitaisiin vähentää viljaylijäämän kasvua.

Uusista toimenpiteistä aiheutuvat kulut katetaan jäsenvaltioiden bruttokansantuotteen perusteella. Nykyinen yläraja on 1,27 prosenttia BKT:sta, jota ei ole syytä nostaa. Uudenlainen rahoitus pitää isällään sen, että sen kautta voidaan hoitaa kaikki keskeiset toimet ja julkinen rahoitus on hoidettava moitteettomasti. EU:n budjetin lähtökohtana on sen vakaus suhteessa kuluihin. Ainostaan varojen keskittämistä tulee Agendan mukaan kehittää edelleen.

Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta viime kädessä jäsenvaltioiden tahto määrää, ovatko ne myös realistisia ja toteuttamiskelpoisia.

HARRI MÄKELÄ
3.10.1997

POLITIIKKA -SIVULLE