Niinistö: Suomen tutkimusrahoitus nousee maailmansarjaan”Suomalaisten pitäisi tuottaa virtuaalisia opetuspaketteja”Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtori Jarl-Thure Eriksson esittää, että Suomessa pitäisi aloittaa virtuaalisen opetusmateriaalin tuotanto. TTKK:n avajaisissa puhuneen valtiovarainministeri Sauli Niinistön mukaan hallituksen tarkoituksena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus pysyvästi maailman mestaruussarjaan. Eriksson puhui maanantaina TTKK:n lukuvuoden avajaisissa. Korkeakoulu kehittelee parhaillaan matematiikan laitoksensa johdolla hankkeita, joita voidaan pitää virtuaaliopetuksen esiasteena. Rehtori tähdensi, että maailmanmarkkinoilla on selvä puute erikoisalojen opetuspaketeista. Sinänsä pienestä mutta hyvin kohdistetusta aloituksesta voi nopeasti kasvaa suuri liiketoimi. - Tiedekorkeakouluilla on tarvittava osaaminen ja korkeakoulu on myös ensisijainen opetusmateriaalin käyttäjä. Siksi se on luonteva aloitteentekijä. Eriksson näkee, että opetuspakettien graafisessa toteutuksessa kannattaa hyödyntää kaupallisten PC-pelien yhteydessä kehittynyttä tekniikkaa. Tietotekniikan menetelmät tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia omaehtoiseen opiskeluun ja harjoitteluun. Luennot yhä arvostettujaErikssonin mukaan virtuaalitodellisuus korvaa jo jonkin verran perinteisiä laboratoriokokeita. Fysiikassa ja kemiassa on päästy rohkaisevan pitkälle atomitasoisten ilmiöiden mallintamisessa. Biokemia ja geeniteknologia eivät ole vielä valmiita virtuaalilaboratorioon.
Virtuaaliset opiskelupaketit eivät kuitenkaan lopeta luentoja. TTKK:ssa on muutaman vuoden ajan mitattu luentojen suosiota opiskelijakyselyillä. Kyselyjen palaute on parantanut opetuksen tasoa. Tuoreimmat tulokset osoittavat, että luentojen arvostus on kasvanut. Niinistö: Tutkimusrahoitus maailmansarjaanValtiovarainministeri Sauli Niinistön mukaan hallituksen tarkoituksena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus pysyvästi maailman mestaruussarjaan.Niinistö kertoi maanantaina Tampereen teknillisen korkeakoulun lukuvuoden avajaisissa, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus nousee vuoteen 1999 mennessä 2,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin Suomi kipuaa Yhdysvaltain, Japanin, Ruotsin ja Sveitsin tasolle. Tutkimusrahoituksen osuus oli 1981 vain 1,2 prosenttia, mikä jäi selvästi alle keskitason. 1990-luvun alussa Suomi saavutti silloisen EU:n keskitason ja 1993 OECD-maiden keskitason 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. - Kehitys on ollut nopeata, ja sitä on tarkoitus jatkaa määrätietoisesti, Niinistö vakuutti juhlapuheessa.
Tutkimusmäärärahojen lisäyksiä osoitetaan perustutkimukseen, osaamispohjan vahvistamiseen, soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE