Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiKokoomus ja keskusta kasvavat KymessäKymen Sanomien, Kouvolan Sanomien ja Etelä-Saimaan teettämän tutkimuksen Kokoomus ja Keskusta ovat lisänneet kannatustaan Kymen vaalipiirissä.SDP:n kannatus on viime kunnallisvaalien tasolla. Vasemmistoliiton kannatus on laskenut ja puolue menettäisi kansanedustajanpaikkansa mikäli vaalit pidettäisiin nyt. Suomen Gallupin elokuun viimeisellä viikolla tekemän tutkimuksen mukaan kokoomuksen ja keskustan kasvu johtuu siitä, että vaalipiirin sitoutumattomat ovat ryhtyneet kannattamaan näitä puolueita. Kannatusarvion muuttaminen eduskuntapaikoiksi toisi kokoomukselle yhden lisäpaikan vaalipiiristä. Vaaliliitoista johtuen paikka voisi mennä myös kristillisille. SDP ja vihreät säilyttäisivät nykyiset paikkansa. (Päivitys 2.9.1997)
Brax ei tahdo vihreiden eduskuntaryhmän johtoonTuija Brax ei pyri vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Brax kertoi ratkaisustaan Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan haastattelussa torstaina. Braxin vetäytymisen jälkeen Osmo Soininvaara on nyt vahvin ehdokas tehtävään.Brax joutui kesäkuussa pois vihreiden puheenjohtajan paikalta, kun tehtävään valittiin eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Satu Hassi. Braxin mahdollista siirtymistä eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi on arvailtu siitä lähtien. Eduskuntaryhmää kesän ajan johtanut Janina Andersson haluaa vetäytyä puheenjohtajuudesta lapsenhoitokiireiden vuoksi. Osmo Soininvaara taas on Braxin mukaan ilmaissut olevansa käytettävissä. Anderssonin tavoin myös Brax perustelee ratkaisuaan perhesyillä. Ryhmänjohtajan velvoitteisiin kuuluisi iltaneuvotteluja hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Brax varaa mieluummin iltansa vauvanhoitoon.
Häkämies: Tuomarin riippumattomuudesta luopuminen vie katuojaanOikeusministeri Kari Häkämiehen (kok) mielestä suomalainen oikeusvaltio joutuu katuojaan, jos poliitikot määräävät ketkä tuomarit ovat töissä ja ketkä eivät. Häkämies ei ihmettelisi, vaikka eduskunta keskustelisi tapaus Eeva Vuoresta, mutta hän toivoisi sananvaihdosta enemmän periaatteellista.- Tuomarin riippumattomuuteen ei pidä kajota. Silloin on lähdetty väärälle tielle. DDR:ssä ja Neuvostoliitossa näin tehtiin, mutta sitä minä en ihannoi, sanoo Häkämies. Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen on sanonut julki, että eduskunta voisi sanoa sanansa KKO:n uskottavuusongelmasta. Ensi viikolla työnsä aloittavat kansaedustajat eivät ole ainakaan vielä virittelemässä virallista keskustelua Vuoresta. Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen sanoo, ettei mitään kirjallisia aloitteita, kysymyksiä tai ehdotuksia ajankohtaiskeskusteluksi aiheeseen liittyen ole tullut hänen tietoonsa.
Zyskowicz: Presidentin ulkopoliittista vastuuta pitäisi täsmentääKokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin mielestä presidentin ulkopoliittista valtaa ei tulisi ainakaan lisätä nykyisestään. Zyskowicz sanoi keskiviikkona ilmestyneen Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että presidentin valtaoikeuksia koskeva perustuslain kohta kaipaa modernisointia.Zyskowiczin puoluetoverit, oikeusministeri Kari Häkämies ja kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, ovat aiemmin sanoneet toivovansa ettei presidentin valtaoikeuksia muutettaisi. Zyskowiczin mukaan keskustelu asiasta on kokoomuspuolueessa vielä meneillään. Valtiosääntöuudistusta pohtinut Nikulan komitea esittää muun muassa, että säädös presidentin johtavasta asemasta ulkopolitiikassa korvattaisiin ilmaisulla, jonka mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Zyskowiczin mielestä periaate on hyvä, mutta tällainen ilmaisu olisi lakitekstinä liian epätarkka.
Jaakonsaari: Työnantajan kuuluu korvata vahinkonsaTyöministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) pitää vääränä sitä, että laittomaan irtisanomiseen syyllistynyt työnantaja voi vapautua maksamasta kaikkia oikeuden määräämiä vahingonkorvauksia. Asia on noussut esille viimeksi ns. Engelin tapauksessa, jossa rakennushallinnon siivoojia irtisanonut valtio on työnantajana määrätty maksamaan korvauksia entisille työntekijöilleen.Korkein oikeus on katsonut jo ennen Engelin päätöksiä, että tällaisista vahingonkorvauksista vähennetään 90 prosenttia irtisanotun saamista ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista. Jaakonsaari vaati keskiviikkona lain korjaamista niin, että laittomaan irtisanomiseen syyllistynyt työnantaja joutuu korvaamaan vahinkonsa kokonaisuudessaan.
Jaakonsaaren mielestä työnantajien korvauksista nyt vähennettävä osuus pitäisi maksaa työttömyyskassoille.
Sorsa haluaa KGB-kirjan käsittelyn Julkisen sanan neuvostoonEntinen pitkäaikainen pääministeri Kalevi Sorsa (SDP) vaatii Julkisen sanan neuvostoa tutkimaan tapaa, jolla Oleg Gordievskin ja Inna Rogatshin Sokea peili -kirjaa on käsitelty suomalaisissa tiedotusvälineissä.Sorsan mielestä tämä on tarpeen, koska politiikan ihmisillä ei ole samaa mahdollisuutta ryhtyä ajamaan herjauskannetta kuin tavallisilla ihmisillä voisi olla. Tuohtunut Sorsa luonnehtii viikko sitten julkistettua teosta häväistyskirjaksi kolumnissaan Turun Sanomissa. Entinen KGB-eversti Gordievski ja kirjailija Rogatshi kirjoittavat Neuvostoliiton tiedustelupalvelun toiminnasta ja sen suomalaisista apureista. KGB:n omana miehenä laajimman esittelyn saa juuri Sorsa. Kirjan mukaan Sorsan asemaa KGB:n yhdyshenkilönä todistaa se, että hänen 50-vuotispäivänsä lahja-asiaa käsiteltiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomiteassa.
Sorsa kiistää väitteet salaisesta lahjasta ja huomauttaa, että tällaisia lahjoja tulee korkeissa virallisissa tehtävissä joka suunnalta. Hän kysyy, kumman puolen lahjalla olisi pitänyt julkisuudessa kerskua, antajan vai saajan. Sorsan mukaan huomiota herättänyt lahja oli kuuden pikarin snapsisetti, joka näyttää hopealta, vaikkei selventäviä merkintöjä ole.
Mönkäre: Vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle enemmän tilaaSosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen mielestä vapaarahoitteisia asuntoja pitäisi tuottaa nykyistä enemmän. Valtion tukema asuntotuotanto voimistaa jo nyt koholla olevia kustannuspaineita, joten vapaalle asuntotuotannolle on syytä saada enemmän tilaa, Mönkäre totesi maanantaina Imatralla.
Hän arvioi, että nykyisen nousukauden aikana rakennettaisiin vuosittain noin 30 000 uutta asuntoa, joista lähes puolet vapaarahoitteisesti.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE