Budjetin vaikutukset kuntien tulopohjaan merkitsevät vain noin 350 miljoonan markan lisäheikennystä

Kuntien tulevaisuus budjettiriihen jälkeen



Julkisen talouden tasapainottamiseksi ja valtion velkaantumisen hillitsemiseksi jouduttiin leikkaamaan valtionosuuksia. Kuntien menojen ja tulojen selviytymisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kunnille ei enää aseteta uusia velvoitteita, ei ainakaan ilman, että samalla järjestetään rahoitus.


On muistettava, että Suomessa kaksi kolmasosaa kansalaisten tarvitsemista julkisista palveluista järjestetään kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntien merkitys asukkaiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun on siten suuri, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Kaikki, valtio, kunnat ja kansalaiset joutuvat joustamaan, kun julkista taloutta saneerataan. Leikkaukset ovat olleet välttämättömiä, jotta valtio ja kunnat lopulta selviävät todellisista ja kansalaisten todellisen kysynnän mukaisista perustehtävistään.

Kunnille säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden kasvu on ollut nopeaa. Kansalaisten etuuksiakin oli helppo kasvattaa taloudellisen kasvun vuosina, koska tuen piirissä ei ollut lähimainkaan niin suurta kansanosaa kuin nyt.

Yhteisöveron tuotto on kasvanut parantuneen taloudellisen toimeliaisuuden takia ja myös pääomaverotuksen uudistamiseen liittyneiden varausten purkamisen vuoksi. Kunnille määrätystä 44,8 prosentin osasta yhteisöveron tuottoa on budjettiriihessä päätetty osa leikata lieventämään valtion velkaantumista.

Yhteisöveron leikkaus ei heikennä kuntien asemaa

Yhteisöveron kasvu kasvattaa sekä valtion että kuntien veropottia yli arvioidun. Pääomaverotusta koskevan uudistuksen yhteydessä päätettiin, että kuntien osuus on 44,8 %, valtion 51,4 % ja seurakuntien 31,8 %.

Näin ollen yhteisöveron vuoden 1998 aikana kunnille kertyvästä määrästä otetaan pois vähän alle 800 miljoonaa markkaa. Leikkaus kohdentuu myös niihin kuntiin, joissa yhteisöveron tuotto on korkein.

Yhteisöveron leikkaus ei heikennä juurikaan niiden kuntien asemaa, jotka ovat valtionosuuslakiin kuuluvan verotulon tasauksen piirissä. Lakihan takaa kaikille kunnille vähintään 90 prosenttia kaikkien kuntien laskennallisten verotulojen määrästä.

Indeksitarkistukset täysimääräisenä

Valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään vuodelle 1998 täysimääräisesti, joten valtionosuuksien pelättyä leikkausta ei tapahdu. Myös harkinnanvaraisen avustuksen leikkausuhka vältettiin.

Harkinnanvaraista avustusta voidaan käyttää valtionosuusuudistuksen, valtionosuuksien leikkausten tai kunnan taloudellisten olosuhteiden heikkenemisen aiheuttamien kohtuuttomien muutosten paikkaamiseen.

Budjetin vaikutukset kuntien tulopohjaan merkitsevät vain noin 350 miljoonan markan lisäheikennystä siihen verrattuna, mitä valtiovarainministeriö alunperin esitti. Yhteisöveron alentaminen ei tuo maahan lisää kriisikuntia, koska kuntien veropohjan leikkaus kohdistuu voimakkaimmin varakkaampiin kuntiin.

MATTI KANKARE
29.8.1997


POLITIIKKA -SIVULLE