Rikollisuuden vastaisen kampanjan arvioidaan johtaneen summittaisiin teloituksiin

Kiinassa ennätysmäärä kuolemantuomiota

Määrä on yhtä suuri kuin kahtena edellisvuonna yhteensä. Tuomittuja teloitettiin vuoden aikana 4367, kertoo Amnesty. Järjestö arvelee todellisten lukujen olevan vielä suurempia, sillä kaikki tuomiot ja teloitukset eivät tule julki.

Rikosten vastainen kampanja lisäsi teloituksia

Huhtikuussa 1996 alkaneen kampanjan piti alun perin kestää vain kolme kuukautta, mutta sitä on toistuvasti jatkettu ja laajennettu.

Amnestyn mielestä kampanja on ajautunut hakoteille.
- Summittaiset teloitukset ja mielivaltaiset rangaistukset ovat olleet kampanjalle luonteenomaisia. Todisteiden valossa suhteettoman suuri osa kuolemanrangaistuksista on annettu ihmisille, jotka ovat yhteiskunnallisesti alhaisessa asemassa, sanotaan Amnestyn raportissa.

- Kampanjan todellisuus on jyrkästi ristiriidassa samana vuonna ilmoitettujen oikeuslaitoksen uudistushankkeiden kanssa, raportti toteaa.

- (Viranomaisten) vilpittömyys ja sitoutuminen näihin uudistuksiin jää kyseenalaiseksi niin kauan kuin kampanja jatkuu.

Tällä vuosikymmenellä Kiinassa on tuomittu kuolemaan ja teloitettu enemmän ihmisiä kuin koko muussa maailmassa yhteensä.

Tulilinjalla itsenäisyyden tavoittelijat ja nuorisorikolliset

Myös nuorisorikollisille langetettiin vastoin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia kuolemantuomioita, joiden täytäntöönpanoa lykättiin. Nämä ns. lykätyt tuomiot muutetaan yleensä Kiinassa kahden vuoden kuluttua elinkautistuomioiksi.

Amnestyn mukaan kurikampanja on johtanut myös lievähköjen rikosten rankaisemiseen kuolemantuomiolla. Esimerkkinä raportissa mainitaan, että Sichuanin maakunnassa oli langetettu kuolemanrangaistus 14 lehmän varastamisesta ja Fujianissa kuuden moottoripyörän varastamisesta.

Amnesty arvioi, että kampanja on luonut paikallisviranomaisille tiukan paineen nopeiden tulosten saavuttamiseen. Vahvistamattomien epäilyjen mukaan viranomaisille olisi määrätty jopa kiintiöt kuolemanrangaistusten määrästä, mikä johtaisi juuri pikkurikollisten tuomitsemiseen kuolemaan tilastojen kaunistamiseksi. Tästä käytännöstä Amnesty ei ole löytänyt todisteita.

Kurikampanjan erityiskohteena ovat tänä vuonna huumerikolliset.
- Iske kovaa on pitkäaikainen kampanja. Se ei koskaan pääty, painopiste vain vaihtuu joka vuosi, selittää Pekingin kansantuomioistuimen edustaja.

Amnesty uskoo raportissaan, että kuolemanrangaistuksen vastustus Kiinassa on kasvussa. Kiinalaisten tiedotusvälineiden mukaan alkuvuoden parlamenttikeskustelussa oli kuitenkin ilmennyt, että merkittävä osa kiinalaisista kannattaa yhä kuolemanrangaistusta.

Kiinan talouskasvun kääntöpuoli: järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio

Viranomaiset ovat hyvin selvillä kontrolloimattomasti leviävästä ongelmasta ja Kiina oli viime vuonna seitsemännen korruptionvastaisen konferenssin isäntämaa. Ongelmasta ei enää vaieta, ja se myös johti nykyiseen rikollisuuden vastaiseen kampanjaan.

Lahjontaa vakavampi ongelma on järjestäytyneen rikollisuuden nousu. Kiinassa lasketaan olevan 150 rikollisjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Perinteiset, jo 1600-luvulla syntyneet rikollisjärjestöt triadit, ovat jo merkittäviä tekijöitä kansainvälisessä ase- ja huumekaupassa sekä rahanpesussa.

Triadit pitävät tukialueenaan Hongkongia, Taiwania ja eteläisen Kiinan Yunnanin maakuntaa. Pelkästään Shanghaissa on 300 000 huumekauppiasta. Unikkoviljelmät peittävät huomattavan osan alueen maatalousmaasta ja Yunnan on ns. ”Kultaisen kolmion” tuottaman heroiinin välisatama.

Kiinassa on viime aikoina tehty tuhansien kilojen heroiinitakavarikkoja, joihin on aiemmin totuttu lähinnä Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa. Myös huumeiden käyttö on yleistymässä nopeasti. Oopiumin polttajia maassa lasketaan olevan 20 miljoonaa ja heroinisteja miljoonia.

STT-ILKKA AHTOKIVI
29.8.1997