Kelan finanssisijoitusvallasta jäljellä vain muistot ja munankuoret


Suuri ja mahtava Kansaneläkelaitos hoitaa laajaa tonttia hyvinvointiyhteiskunnassamme. Tampereen Yliopiston julkisoikeuden laitoksen tutkijaryhmä on selvittänyt perusteellisesti Kelan historiaa ja pohtinut monia eri ulottuvuuksia Kelan kautta kulkevasta sosiaaliturvasta.

Kansaeläkelaitos perustettiin 1937 toimeenpanemaan kansaneläkelakia. Sen jälkeen Kelan tontti on kasvanut ja muuttunut moneen otteeseen. Yhden luukun periaatteen mukaisesti laitokselle on siirtynyt paljon tehtäviä mm. kunnilta. Kansaneläkkeiden lisäksi KELA hoitaa sairausvakuutusta, työttömyysturvaa, kuntoutus, opintotukea, lapsilisiä, kotihoidon tukea, asumistukea, sotilasavustuksia, äitiysavustuksia jne.

Kansaneläkelaitoksen hoitamien tehtävien painopiste on siirtynyt sosiaalivakuutuksesta sosiaaliavustukseen, jonka myötä valtion osuus laitoksen tuotoista on kasvanut huomattavan suureksi. Valtiolla on lakisääteisen velvollisuus kattaa laitoksen menot siltä osin kuin laitoksen maksetut eivät riitä.

Vuosikulut kohonneet 55 miljardiin markkaan

Kelan vuotuiset kulut ovat kasvaneet viime vuosina valtavasti. Vuoden 1990 32,5 miljardista ollaan viime vuoden osalta noustu 55 miljardiin markkaan. Pelkät toimintakulujen määrä on kasvanut samana aikana 1,3 miljardista 2,2, miljardiin markkaan. Kun Kela maksaa lakisääteisiä etuuksia, niin säästöjen kohteeksi tulee lähinnä laitoksen toimintakulut. Tutkijat kiinnittävätkin huomiota siihen, ettei eduskunnan juuri ole mahdollisuutta vaikuttaa Kela elämään muuta kuin lainsäädäntöteitse. Laitoksen ulkoisessa valvonnassa on siis puutteita.

Kansaneläkelaitoksen tuloja ja menoja ei oteta valtion talousarvioon. Kelan talous on markkamääräisesti mitattuna merkittävin välillisen valtiontalouden osa, joka on budjetin ulkopuolella.

Kansaneläkelaitoksen tuoton ja kulut vuo vuonna 1996 voi kiteyttää seuraavasti:

Tuotot: yhteensä 54 649 Mmk

  • Valtio 50 %
  • Työnantajat 23 %
  • Vakuutettu 16 %
  • Osuus ALV:n tuotosta ja maksusta vakuutuslaitoksilta 5 %
  • Kunnat 5 %
  • Omaisuuden tuotot ja takautumissijoitukset 1 %
Kulut: yhteensä 55 094 Mmk

  • Eläkevakuutus 34 %
  • Sairausvakuutus 19 %
  • Lapsilisät 15 %
  • Työttömyysturvaetuudet 12 %
  • Opintotuki 6 %
  • Yleinen asumistuki 4 %
  • Lasten kotihoidon tuki 4 %
  • Toimintakulut 4 %
  • Kuntoutus 3 %
Kelalla oli sotien jälkeen erittäin suuri finanssipoliittinen sijoitusvalta. Se luototti valtiota, kuntia rahoitti valtion voimayhtiöitä jne. Tänä päivänä laitoksen sotien jälkeisestä finanssisijoitusvallasta on tutkijoiden mukaan jäljellä enää ”muistot ja munankuoret”. Suurimmillaan Kelan sijoitustoiminta oli 1955, jolloin sijoitettiin lähes 15 miljardia markkaa.

Kelan osakesalkun markkina-arvo on kuitenkin varsin huomattava noin kolme miljardia markkaa. Tätä salkkua on moneen otteeseen haviteltu Kelalta valtiolle. Kela käyttää valtaa muun muassa Enson, Outokummun ja Imatran Voiman hallintoneuvostoissa. Osakkeiden lisäksi laitoksella on merkittävä sijoitusomaisuus myöntämissään lainoissa ja omistamissaan kiinteistöissä.

Kepun läänitys

Kelan asema on erikoinen. Se on eduskunnan ja hallituksen johtaman hallinnon välimaastossa. Vaikeaselkoista Kelan hallintoa on yritetty uudistaa yli 30 vuoden ajan siinä kuitenkaan onnistumatta. Kelaa pidetään kepulaisten läänityksenä.

Tutkijoiden mukaan Kelan sisäinen valvonta ja tarkastustoiminta on hyvin organisoitu ja toimiva. Se sijaan ulkoinen, eduskunnan ja Kelan valtuutettujen suorittama valvonta jää muodolliseksi.

Eduskunta ei voi yksittäistapauksissa antaa Kelalle oikeudellisesti sitovia ohjeita. Eduskunnan mielipiteet tai asiat, joita se odottaa ja edellyttää käsitellessään valtuutettujen kertomusta, eivät sido Kelan johtoa oikeudellisesti. Kelan johdon ei myöskään tarvitse nauttia eduskunnan luottamusta. Ainut tapa puuttua asiaan on asettaa valtioneuvoston jäsenelle kysymys tai välikysymys Kelan toiminnasta.

MAX MICKELSSON
29.8.1997

TALOUS -SIVULLE