Kela suurremontin tarpeessa


Kelan jakamia etuuksia koskeva monimutkainen lainsäädäntö kaipaa Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan suurta remonttia. Lakien johdonmukaisuus ja ymmärrettävyys parantaisi etuuksien hakijoiden oikeusturvaa sekä vähentäisi valituksia, väärinkäytöksiä, takaisinperintää ja väliinputoamisia, sanovat tutkijat.

Tampereen yliopiston tutkijat Virpi Poikkeus ja Juha Salomaa sekä apulaisprofessori Arvo Myllymäki ovat tehneet ensimmäisen laajan selvityksen Kansaneläkelaitoksen hallinnosta ja sen jakamia etuuksia koskevasta lainsäädännöstä.

Muuttumattomuuden perikuva

Apulaisprofessori Arvo Myllymäen mukaan tutkimuksen tavoitteena oli tuoda Kansaneläkelaitos vihdoin varjosta valoon. Muuttumattomuuden perikuva on tullut julkiseen keskusteluun vain vaalien alla sekä politiikan filttiketjusta nostettujen johtajiensa kautta.

Kela näyttää jääneen myös tutkimuksen katvealueeksi. Sen asemasta, tehtävistä ja taloudesta ei Myllymäen mukaan ole ollut minkäänlaista ulkopuolista kokonaistutkimusta ja Kelan oma tutkimuskin on keskittynyt lääketieteeseen.

Lainsäädäntöryteikkö vaarantaa oikeusturvaa

Kansaneläkelaitoksen tuotevalikoimaa on laajennettu askel askeleelta ja siitä on tullut suuri sosiaaliturvan tavaratalo.

Myllymäen mukaan nykyinen aineellisten etuuksien lainsäädäntöryteikkö vaarantaa jo ihmisten oikeusturvaa.

Nykyjärjestelmä ei ole vain kallis, vaan se on myös erittäin vaikeasti hallittava kokonaisuus ja kaikista korjausvaatimuksista huolimatta se on yhä vain muuttunut vaikeaselkoisemmaksi.

Yksistään Kelan tehtävistä säädetään yli tuhannella eri pykälällä, jotka sijoittuvat hajanaisesti eri lakeihin, asetuksiin ja valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiin. Tehokkaammalla systematisoinnilla ja päällekkäisyyksien poistamisella Kelaa koskevien lakien määrä vähenisi puoleen ja pykälien peräti kolmannekseen, arvioivat tutkijat.

Perusoikeudet eivät toteudu

Tutkijat ovat huolissaan perusoikeuksien toteutumisesta. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ns. TSS-oikeuksien nostaminen perusoikeuksien tasolle heikensi toimeentulon lakisääteistä perusturvaa, koska samalla lepäämäänjättämissäännös kumottiin.

Näin on monet perusturvaa heikentäneet säästölait saatu voimaan tavallisina lakeina. Näin on mm. luovuttu tulottomille maksetusta vähimmäispäivärahasta, kaikille eläkeläisille maksettavasta kansaneläkkeen pohjaosasta sekä rajoitettu työmarkkinatuen saantia.

Myös perhekohtainen tarveharkinta on ristiriidassa sen vaatimuksen kanssa, että perusoikeudet ovat kaikkien oikeuksia.

Syy näiden heikennysten läpimenoon löytyy tutkijoiden mukaan perustuslakivaliokunnasta. Perustuslakivaliokunnan enemmistönä on hallituspuolueiden edustajia, joten se ei helposti puolusta yksilöiden perusoikeuksia hallituksen säästöpäätöksiä vastaan.

Työnantajamaksut epäjohdonmukaisia

Tutkijat arvostelevat myös Kelan rahoitusta. Yhä suurempi osa etuuksista rahoitetaan valtion eli veronmaksajien rahoilla. Kelan tehtävien painopiste on siirtynyt sosiaalivakuutuksesta sosiaaliavustukseen.

Myös työnantajilta kerättävien maksujen määräytyminen on ollut viime vuosina epäjohdonmukaista. Pysyvää lainsäädäntöä on muutettu jatkuvasti yksivuotisilla laeilla. Työnantajien sosiaaliturvamaksujen porrastus on tutkijoiden mukaan omiaan vaikeuttamaan työllisyyden parantumista.

Laitoksen vuotuiset kulut ovat kasvaneet valtaisasti, vuoden 1990 32, 5 miljardista viime vuoden 55 miljardiin markkaan. Vaikka Kelan muodostavat yli neljänneksen valtion budjetista, ei laitoksella ole velvollisuutta laatia omaa budjettia.

Valvonta ei vastaa nykyvaatimuksia

Myös Kelan hallinnon hämäryys sekä eduskunnan ja valtioneuvoston vuosikymmeniä jatkunut neuvottomuus Kelan ylimmän hallinnon uudistamisessa huolestuttaa tutkijoita. Heidän mukaansa on epäselvää, kuka todella valvoo ja johtaa Kelaa.

Ministeri Jouni Backmanin työryhmä selvittää parhaillaan Kelan siirtämistä valtioneuvoston alaisuuteen ja Kelan valtuutetut ovat yksimielisesti tyrmänneet tällaiset aikeet. Jos laitos siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, muiden ministeriöiden ohjaus jäisi käytännössä kokonaan pois.

Tutkijoiden mukaan Kela on osoittanut, että se selviytyy sille annetuista tehtävistä hyvin. Laitoksen ja eduskunnan valitsemien valtuutettujen välinen valvontasuhde on heidän mielestään säilytettävä. Sen sijaan valvonnan nykysisältö ei vastaa muuttuneita vaatimuksia.

STT-IA
29.8.1997

POLITIIKKA -SIVULLE