Lapsilisää esitetään myös 17-vuotiaille

Selvitysmies hakee yhtenäisiä linjoja sosiaaliturvaan


Lapsilisän maksamista ehdotetaan jatkettavaksi vuodella eli siihen asti, kunnes nuori täyttää 18 vuotta ja tulee täysikäiseksi. Ehdotus sisältyy selvitysmies Pentti Arajärven laajaan muistioon toimeentuloturvan selkeyttämisestä. Arajärvi luovutti esityksensä sosiaali- ja terveysministereille keskiviikkona.

Pidennys rahoitettaisiin leikkaamalla nykyisistä lapsilisistä 35 markkaa kuukaudessa. Toinen vaihtoehto olisi leikata 30 markkaa kultakin lapselta ja lisäksi useamman lapsen korotuksesta seitsemän markkaa lasta kohden. Uudessa tilanteessa 17-vuotias ei voisi enää saada opintorahaa.

Ehdotus sisältyy selvitysmies Pentti Arajärven laajaan muistioon toimeentuloturvan selkeyttämisestä. Arajärvi luovutti esityksensä sosiaali- ja terveysministereille keskiviikkona. Molemmat ministerit nyökyttelivät tyytyväisenä lapsilisäehdotukselle. Terttu Huttu-Juntunen (vasl) tilasi heti tarkempia selvityksiä. Sinikka Mönkäre (SDP) sanoi, että asia otetaan esille vuoden 1999 budjetin neuvotteluissa.

Arajärvi esittää, että lyhytaikaista toimeentuloturvaa kuten esimerkiksi sairautta, kuntoutusta, työttömyyttä ja koulutusta koskevat lait kootaan nykyistä johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Ehdotus koskee sekä ansioturvaa että vähimmäisturvaa.

Arajärven mukaan selkeyttäminen voitaisiin aloittaa yhdenmukaistamalla mm. säännöksiä siitä, miten etuuksia haetaan, maksetaan, evätään ja voidaan periä takaisin. Menettelytapojen tarkistus koskisi ensi vaiheessa paria kymmentä Kansaneläkelaitoksen hoitamaa etuutta.

Etuuksien yhdenmukaistaminen voisi Arajärven mukaan koskea jossain määrin myös esimerkiksi etuuksien tasoa ja kestoa, omavastuuaikoja ja karensseja. Tavoitteena on Arajärven mukaan nykyistä paremmin työhön, koulutukseen ja kuntoutukseen kannustava järjestelmä, jossa ihmisen oma aktiviisuus palkitaan.

Kelamaksu pois työnantajilta

Sosiaaliturvan rahoitusta selvitysmies korjaisi niin, että vähimmäisetuudet kustannettaisiin verovaroin ja ansioihin sidotut etuudet työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä maksuilla. Suurin muutos tästä olisi kansaneläkemaksun poistaminen työnantajilta.

Arajärvi on lähtenyt siitä, että uudistuksesta ei aiheudu lisämenoja. Myös eri rahoittajien osuudet olisi pidettävä entisellään, mikä hänen mukaansa voi osoittautua vaikeaksi.

Yhtenä johtoajatuksena selvitysmiehellä on ollut, että vähimmäisturvaa saava ei asumistuen lisäksi yleensä tarvitsisi muuta toimeentulotukea. Vähimmäisturvalla tarkoitetaan perusetuutta, jollainen on esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha.

Lapsikorotukset pois etuuksista

Arajärvi kehottaa myös välttämään etuuksiin tulevia erilaisia korotuksia, jotka helposti edistävät ns. tuloloukkujen syntymistä. Lapsikorotukset, joita maksetaan mm. mm. työttömyysturvassa, hän korvaisi korottamalla lapsilisää.

Selvitysmies ei tee konkreettisia esityksiä siitä, miten työttömyysturvan kiistakohtia kuten tasoa, kestoa ja porrastamista tietyn ajan jälkeen pitäisi muuttaa. Hän pitää kuitenkin turvan alentamista perusteltuna silloin, kun työttömyys pitkittyy ja henkilö kieltäytyy koulutuksesta tai kuntoutuksesta.

Vastaavasti etuuden korottamista tai keston pidentämistä voitaisiin Arajärven mukaan käyttää kannustimena.

Selvitysmies ehdottaa lisäksi mm., että yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostetaan 60 vuoteen ja osa-aikaeläkkeen ikärajaa alennetaan 55 vuoteen. Tällä hetkellä ikäraja on molemmissa 58 vuotta.

Ensin opintoraha, sitten lainaa

Arajärvi esittää useita muutoksia opintotukeen. Hän väläyttää mm. mallia, jossa opintorahaa maksettaisiin ensin ja opintolainaa myöhemmässä vaiheessa. Tämä kannustaisi hänen mukaansa mahdollisimman nopeaan opiskeluun. Lisäksi korot eivät kasvaisi opiskeluaikana kohtuuttomiksi.

Lisäksi täysi-ikäisen opiskelijan opintotukea tulisi vähitellen muuttaa niin, että vanhempien tuloja ei otettaisi enää huomioon. Hän selvittäisi myös mahdollisuudet maksaa itsenäisesti asuvalle opiskelijalle opintotukea kesälläkin.

Avoliitolle yhtenäinen määrittely

Arajärven muistioon sisältyy myös ehdotus siitä, miten avoliitto ja avioliitto määriteltäisiin yhtenäisesti. Ehdotuksen mukaan avoliitto rinnastetaan etuuksia annettaessa avioliittoon, kun kyseessä on mies ja nainen, jotka elävät avioliitonomaisissa oloissa yhteisessä taloudessa eikä tilanne ole selvästi väliaikainen.

Arajärvi tuotti hallitukselle jo aikaisemmin esityksen asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovittamisesta. Sen pohjalta hallitus päätti asiasta budjettiriihessään.

Arajärvi jatkaa selvitysmiehen työtään hallituksen pyynnöstä vielä vuoden. Hän työskentelee normaalisti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sihteerinä.

STT-IA
29.8.1997

POLITIIKKA -SIVULLE