Ajan suunnassa lyhyesti


Kännykänsoiton SM ratkottiin Loviisassa

Kännykänsoiton Suomen mestaruus ratkottiin keskiviikkoiltana Loviisan ydinvoimalan majoituskylässä. Uusi kännykkämestari on ydinvoimalatarkastaja Jouni Koivumäki Kemistä.

Viime vuonna mestaruuden tiukassa loppukilpailussa vienyt myyntiedustaja Samuli Leitsi oli mukana myös tällä kertaa helsinkiläisenä ja sijoittui niukasti toiseksi. Kilpailun kolmas oli jälleen ydinvoimalaväkeä. Pronssin vei ydinvoimalatarkastaja Esko Järvi Helsingistä.

Kilpailu koostui kolmesta erästä. Alkuerissä kilpailijat saivat eteensä kännykän, josta oli akku irti. Tehtävänä oli kiinnittää akku, näppäillä pin-koodi ja soittaa tuomarin kännykkään. Nopeimmat selvisivät jatkoon.

Toinen laji oli pimeäsoitto. Siinä piti kännykän näytön valossa lukea pimeän kopin seinässä olevan tuomarikännykän numero ja soittaa siihen. Taas nopeimmat jatkoon.

Loppukilpailussa kilpailijoille annettiin pitkä tekstiviesti, joka piti kirjoittaa omaan kännykkään ja lähettää edessä olevan tuomarin kännykkään. Jokaisesta kirjoitusvirheestä lankesi kymmenen sekunnin sakko.


Maailman korkein pilvenpiirtäjä Shanghaihin

Kiinan Shanghaihin rakennetaan maailman korkein pilvenpiirtäjä. 94-kerroksisen talojätin korkeus on 460 metriä. Pilvenpiirtäjän on määrä valmistua vuonna 2001 Shanghain bisneskorttelien ytimeen, Pudongiin. Shanghai World Financial Centren rakentaa japanilainen urakoitsija.

Kiinan suurkaupungin pormestari Zhao Qizheng ylisti uuden talojätin merkitystä.

- Uskon, että tulevaisuus kuuluu niille joilla on visioita, pormestari linjasi.
Shanghain pilvenpiirtäjä kurottaa kahdeksan metriä ylemmäs kuin planeetan tämän hetken korkein rakennus, Kuala Lumpurin Petronas Towers.


Geenilöytö Uudessa-Seelannissa saattaa mullistaa karjatalouden

Uusiseelantilaiset tiedemiehet kertoivat tiistaina tehneensä geenilöydön, jonka vaikutukset karjatalouteen voivat olla huomattavia.

Tiedemiehet uskovat, että geeniä, joka kasvattaa joidenkin karjaeläinrotujen lihasmassaa jopa 40 prosenttia, voidaan käyttää lihantuotannon lisäämiseen. Tähän saakka lihantuotantoa on voitu lisätä ainoastaan jalostuksen ja erityisruokinnan avulla. Löydetyn geenin uskotaan myös parantavan karjaeläinten lihan laatua.

Tutkijat toivovat lisäksi, että ihmisestäkin löytyvää geeniä voitaisiin hyödyntää lääketieteellisessä tutkimuksessa.
- Löytö saattaa edistää tulevaisuudessa esimerkiksi lihassairauksien hoitoa, sanoo geenilöydön tehneen tutkimusryhmän johtaja John Bass.

Bassin mukaan geenilöytö parantaa joka tapauksessa tutkijoiden ymmärrystä siitä, mitkä tekijät säätelevät lihasten kasvua. Uusiseelantilainen tutkimusryhmä aikoo seuraavaksi selvittää, miten löydetty geeni vaikuttaa lampaiden lihaskasvuun.


Ei pidä sammua olutlasin päälle

Saksalaismies on saanut tuta karmivalla tavalla, että baarin pöytään sammuminen on hengenvaarallista. Mies nuukahti oluttuvassa lasinsa päälle, ja pään painosta rikki mennyt lasi viilsi hänen kurkkunsa auki.

36-vuotias juomari selvisi verenvuodosta vain nipin napin hengissä. Verinen väsähdys tapahtui mücheniläisessä oluttuvassa. Tapauksesta kertoi Welt am Sonntag -lehti.


Barometri: Kärjistääkö tietoyhteiskunta sosiaalisia eroja?

Opetusministeriön ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttamassa tulevaisuusbarometrissä 1997 mukana olevat asiantuntijat arvioivat, ettei tulevaisuuden yhteiskunnassa kanneta yhteiskunnallista vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävistä. Todellisia voittajia tulevat olemaan monikansalliset yritykset.

Sivistyksen tulevaisuusbarometri 1997 on järjestyksessä kolmas tulevaisuusbarometri, jonka tavoitteena on tuottaa tausta-aineistoa sivistyksestä käytävään keskusteluun ja edistää keskustelua sivistyksen eri ulottuvuuksista.

Tämänkertainen tietoyhteiskuntabarometri painottuu tietoyhteiskuntakehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen. Siinä oli mukana 59 asiantuntijaa koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin ja tietotekniikan alalta.

Asiantuntijat arvioivat, että laaja työttömyys voi pitkittyessään viedä pohjaa pois elinikäisen oppimisen strategialta. Voimakkain trendimuutos on tietoverkkoja ja uutta teknologiaa hyödyntävien virtuaalikoulujen syntyminen kaikille kouluasteille.

Viestien käyttöön liittyvistä valmiuksista korostuvat mm. kyky käyttää sähköpostia ja tiedonhakujärjestelmiä, etäopiskelu verkkojen avulla, ja kyky arvioida tiedon luotettavuutta.


Tietoverkko: Sähköistä kauppaa 55 miljardilla

Sähköisen kaupankäynnin arvo nousi viime vuonna 55 miljardiin markkaan, ilmeni Tietoverkko -lehden teettämästä kyselytutkimuksesta. Määrä on 16 prosenttia Suomen kaupan liikevaihdosta. Jos yritysten ennusteet toteutuvat, osuus nousee tänä vuonna yli 20 prosentin.

Selvitys osoittaa, että maamme lähes kaikki suuret ja keskikokoiset kauppayritykset ovat jo mukana verkkokaupassa. Kuluttajakaupan osuus on kuitenkin vielä vähäinen, sillä 90 prosenttia tietoverkoissa tapahtuvasta kaupasta käydään yritysten välillä.

Suuret, yli 300 miljoonan markan liikevaihtoa tekevät yritykset arvioivat sijoittavansa tänä vuonna keskimäärin kaksi miljoonaa sähköisen kaupankäynnin kehittämiseen. Alle 300 miljoonan liikevaihdolla toimivien yritysten panostukset ovat keskimäärin 320 000 markkaa.

Asiantuntijat uskovat, että verkkokaupan volyymi lähtee reippaaseen kasvuun, kun nykyisten perusjärjestelmien oheen saadaan toimivat maksumenetelmät ja edullinen jakeluverkosto.

Pankit ja luottokorttiyhtiöt kehittävät parhaillaan yhteistä ratkaisua turvallisille luottokorttimaksuille Internetissä. Monet tietotekniikkayritykset taas tuovat markkinoille Internetin sähköisiä ostokeskuksia. Nykyarvioiden mukaan turvastandardi on valmis kaupalliseen käyttöön vuoden loppuun mennessä.

Verkkokauppaa koskevan haastattelututkimuksen teki Market Visio. Kesäkuussa tehty otanta käsitti kaikki kaupan alan yritykset, joissa on yli 50 työntekijää.

Koonnut: IA
28.8.1997


AJASSA -SIVULLE